Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
"En minäkään voi sitä sanoa. Melville on Miss Mordauntin holhoja, sen tiedän. Jos he ovat sukua, on tämä sukulaisuus, niinkuin sanotte, hyvin kaukainen; sillä Melville on alhaista sukua, jota vastoin jokainen voi nähdä että Mrs Cameron on täydellinen aatelisrouva, ja Lily Mordaunt on hänen sisarensa lapsi.
"Kiitoksia," sanoi Kenelm lempeästi; sitten hän lisäsi hymyillen puoleksi ystävällisesti, puoleksi katkerasti: "Minä olen suuressa kiitollisuuden velassa teille, Mrs Cameron." "Mutta ettehän toki vielä mene pois juuri kun minä tulen. Odottakaas! Mrs Cameron on minulle kertonut että te asutte vanhan ystäväni Jonesin luona.
Kun he saapuivat puutarhan portille astui Kenelm esiin ja aukaisi sen. Lily meni ylpeästi hänen ohitsensa; he saapuivat huoneen ovelle. "Minä en tämmöisellä ajalla pyydä teitä sisään tulemaan," sanoi Mrs Cameron. "Se olisi vaan valheellista kohteliaisuutta." Kenelm kumarsi ja vetäysi pois. Lily lähti tätinsä luota, meni Kenelmin tykö ja ojensi hänelle kätensä.
Mrs Cameron, ei niin väsyneellä äänellä, mutta kuitenkin tyynesti: "Lily ei ole milloinkaan paljon pitänyt nukeista ei milloinkaan paljon välittänyt elottomista esineistä; ja mitä rakastajiin tulee, hän ei ensinkään niitä ajattele." Mrs Braefield vilkkaasti: "Niin pian kun tyttö on yli kuuden vuoden, ajattelee hän rakastajia. Mutta tässä tulee toinen kysymys.
"Hän," vastasi Mrs Cameron, joka vastoin tahtoansa saatettiin noudattamaan hänen pyyntöänsä, "hän näytti ensin hämmästyvän ja jupisi: 'Se on uni se ei voi olla totta se ei voi! Minä Leijonan vaimona minä minä! Minä hänen kohtalonsa!
Lily kääntyi äkisti ja näki hänen. Hän pyyhki irroittuneet palmikkonsa taaksepäin, pani olkihatun päähänsä ja tuli vakaasti hänen luoksensa juuri kun hän oli kääntynyt Mrs Cameroniin. "Suokaa anteeksi että tunkeun näin rohkeasti tänne, Mrs Cameron. Minä tuon tämän kirjeen Mrs Braefield'ilta." Sillä välin kuin täti luki kirjettä, kääntyi Kenelm tyttöön.
Tässä Lily hypähti ja otti kiinni Blanchen, joka vastaanotti hänen suuteloitansa nöyrästi ja katseli uteliaisuudella Kenelmiä. Nyt kello huoneen sisästä ilmoitti että luncheon oli valmis. Mrs Cameron kutsui Kenelmiä ottamaan osaa ateriaan. Hän havaitsi saman tunteen, jota Romulus mahtoi tuntea kun häntä ensin kutsuttiin maistamaan jumalien ambrosiaa.
Mrs Cameron meni edellä, Kenelm ja Lily jälessä; Lily kulki tietysti kuivalla polulla, Kenelm kosteassa heinikossa. Lily saattoi häntä pysähtymään. "Te käytte märässä ruohossa noilla ohuilla kengillä." Lily siirtyi vaistomaisesti pois kuivalta polulta.
Mutta hän tuottaa varmaankin teille paljon huolta." Mrs Cameron vastasi levottomasti: "Ei. Hän on vielä lapsi, ja erittäin hyvä lapsi; miksi olisin levoton?" Mrs Braefield, innokkaasti: "Teidän lapsenne on varmaan kahdeksantoista vuoden vanha." Mrs Cameron: "Kahdeksantoista onko se mahdollista!
Kenties en olisi koettanutkaan, jos minulle olisi kerrottu että toisien on onnistunut tehdä sitä ennen. En kuitenkaan ole täydelleen onnistunut. Mutta yhdentekevä; jos ne eivät minua rakasta, niin minä rakastan niitä." He palasivat salongiin, ja Mrs Cameron kääntyi Kenelm'iin: "Tunnetteko hyvin tätä seutua, Mr Chillingly?"
Päivän Sana
Muut Etsivät