United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mies raukat, jotka kaatuilevat ympärillä, ja joiden täytyy antaa maata siinä huolimatta heidän valituksistaan ja voivotuksistaan *c'est la guerre!* Mutta, voi hyvin niin kauvan, lemmittyni! Kun me kerran Turinissa teemme rauhanehtoja, silloin tulet sinä minua sieltä hakemaan. Täti Maria on varmaankin niin hyvä ja hoitaa sillä aikaa meidän pientä korpraaliammeTämä on sota! Suomentaja.

"Melkein häpeällä" tunnustaa hän kuitenkin, ettei hän ole heistä ainoaakaan kohdannut. Mutta kuullut on hän heistä paljo, ja varsinkin kuvataan kuuluisa ryöväripäällikkö José Maria kaikkialla sivistyneeksi, uljaaksi ja jalomieliseksi. Eikä ryövärin ammatti hänestä ollutkaan halveksittava Espanjassa, sillä siellä "c'est faire l'opposition, c'est protester contre des lois tyranniques".

C'est tout accompli, kaikki on valmista! sanoi hän itsekseen. Mutta hän erehtyi. Kaikki ei ollut vielä valmista. Jotakin vielä puuttui. Väkijoukossa hotellin edustalla oli myöskin eräs markiisitar Egmontin palvelijoista, joka oli hiipinyt katsomaan, mitä järjetön joukko vielä aikoi toimittaa.

Tulkaa, tulkaa, huusi tirehtööri, ja iloissaan melkein juosten, sanoi hän nauraen: Niin, rakas ystävä, kumpa vain saisimme ensi kohtauksen väistetyksi. Toisen näytöksen ensi kohtaus oli Crangierin. Hän alottaa näytöksen hän on yksin, kun hän alottaa näytöksen. Oh, c'est beau tres cher c'est etrange. Me emme päässeet lävitse.

Toisinaan tämä ajatus häntä pöyristyttää, toisinaan lohduttaa hän itseään samalla tunteella kuin matkustajat rautatiellä: "c'est d'absence de responsabilité devant une force supérieure et irrésistible". Hänen lääkärinsä hra Maure neuvoo hänelle milloin mitäkin, mutta kipu kyljestä ei katoa; silmätkin päälle päätteeksi kipeytyvät, niin ettei käy työntekokaan.

Joukko ihmisiä oli kokoontunut sinne ja he seisoivat parvittain ja kuuntelivat jyrinää tarkkaavasti ja levottomuudella. Nyt riensi palvelijamme joutuisasti sisälle ... ja samassa paukahti uusi laukaus. *Oh, monsieur et madame, c'est le bombardement!* Oi, rouva ja herra, se on pommitus! Avonaisesta ovesta tulivat kaikki palvelijamme sisälle, yksin kokkipoikakin.

No sinne voin antaa sinulle kirjeen paroni Kriegsmuthille. C'est un très brave homme. Ja tunnethan itsekin hänet. Hän oli isäsi toveri. Hänellä on tosin taipumuksia spiritismiin, mutta se ei mitään tee. Hän on hyvänluontoinen. Mitä asiaa sinun on sinne? Täytyy pyytää, että eräälle äidille annettaisiin lupa tavata poikaansa, joka istuu siellä.

Hänen vilkas mielikuvituksensa keksi heti uuden aatteen. Minulla on armo toivottaa onnea teidän majesteetillenne, sanoi hän. Minkä johdosta? Kihlauksenne johdosta Eläintarhan kanssa. Qu'est-ce que c'est? Kas tässä sormus, joka on asettunut teidän majesteettinne jalkain juureen ja joka aina muistuttaa teidän majesteettianne lupauksestanne ennen vuotta 1872.

Un vrai frippon est la fille, je sais ça, et le plus extrèmement mauvais sujet est sa père". "Son père", oikaisi rouva D., "et le père de toute chose c'est son mère. Un conduite, oh! Ecoute, Cher Cornèt: dans Italie, le mère et le fille et la père..."

Taivahan nimessä, miss' olen nämä kasvot ennen nähnyt? Ai, c'est ca, nyt muistan jo. Kakstoista vuott' on sitten. Garcon," huudahti hän rajusti, "tunnetko runollista perkelettä?" "Kyllä, kyllä minä perkeleen tunnen," vastas André. "Très-bien! André ei vastannut; niinkuin ammuttu nuoli kiiti hänen silmäyksensä pois Olgahan, joka telttiä läheni. "Tääll' on kenttätuoli!" huudahti hän.