Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Hänen ei tarvinnut avata muuta kuin yksi, niin hän tiesi jo kaikki, hän! Jeanne hypähti paikaltaan, kahmaisi käsiinsä kaikki nuo vanhat, kellastuneet paperit, äidin vanhempain ja hänen rakastajansa kirjeet, ja ne, joita ei vielä ollut avannut, ja nekin, jotka vielä olivat sidottuina laatikossa, ja viskasi ne kaikki uuniin.
Minä katselin hänen kasvoihinsa; hänellä oli kauheat, siniset lasit silmillä ja hän näytti niiden tähden paljoa vaaleammalta kuin nykyisin tornihuoneessansa... Hän ei varmaan koskaan anna minulle anteeksi, että omavaltaisesti olin avannut hänen puutarhaporttinsa ja päästänyt vieraita sisään, arvelin.
Satua, satua, jokelteli pikku valkotukkainen Henni ja tunkeutui Antin sivu kyökkiin. Herran terttu, huudahti Anna, jonka silmät loistivat hänen lemmikkiään vastaan. Vai pitäisi hänenkin jo kuunnella satua. Eevi otti hymyillen Hennin käsivarrelleen. Antti oli jo avannut kirjan valmiiksi pöydälle. Vai niin. Tuhkimus tähkimys kiukaan päässä, sitäkö nyt luetaan? Sitä, sanoi Antti.
Hänen ahdistuksensa käy vihdoin niin voimakkaaksi ja liikuttavaksi nähdä, että ylhäinen rouva lapsinensa, jonka vuoro nyt, viiden tunnin kiusallisen odotuksen jälkeen, on tullut mennä sisään, luovuttaa tämän oikeutensa kunnon Raizoulle. »Paljo kiitoksia, rouva, paljo kiitoksia.» Pitkällisiin kiitollisuuden purkauksiin ei hänellä ole aikaa, sillä tohtori on jo avannut oven.
Se oli suurempi muita ja näytti kuin siinä olisi ollut toisella puolen jotakin sammalen näköistä. Kun Pekka oli avannut simpukan, sen sisusta oli hänen mielestään aivan kuin kalan maiti ja hengetön. Sitten hän leikkasi sen kappaleiksi. "Katsopas vain, tuossa veitsi sattui johonkin kovaan."
Helander oli kääntynyt uskolaistensa puoleen, »niiden puoleen, joita Herra oli saanut luoksensa vetää ja joiden sydämiin hän oli sanansa siemenen kylvänyt, joiden silmät hän oli avannut näkemään ja korvat kuulemaan». Ja mitä varten hän oli mahtanut sen tehdä? Sitä varten varmaankin, että he huutaisivat, mitä näkevät, ja kuuluttaisivat, mitä kuulevat.
Mitä hän sanoi? »Hän oli uppiniskaisin jukuripää, mitä koskaan olen avannut,» niin hän suunnilleen puhui itsekseen. Tarkoittiko hän lääkäriä? Sitä en luule, sillä vähän ajan kuluttua tuli ulos hänkin ja käski meidän sulloa isäntämme liinavaatteet matkalaukkuun, koska kreivi matkustaisi. Danvikeniin? Niin, Danvikeniin. Ja hän matkusti? Hän matkusti. Näitkö hänen lähtönsä?
Hän on oven avannut ja päästänyt vangin karkuun tahi ainakin auttanut toisia siinä toimessa. Kosmin. Vai niin! Se pitää panna koviin kouriin se liehakoitsija. Vouti. Uskokaa minulle se toimi! Minä lupaan karsia pois hänestä sellaiset tavat. Kosmin. Olkoon niin, mutta meneppäs katsomaan, onko vanki todellakin karannut. Vouti. Hän on poissa! Kosmin. Kummallista!
Mitä tahansa, sanoi maisteri kolkosti. Antakaa sitten vaikka rettigiä. Jaha! Var så god! Olkaa hyvä! Kyllä minä saan sen itsekin auki. Neiti katseli vähän kummastellen. Verkalleen avasi maisteri laatikon, niinkuin olisi avannut pillerilaatikon ... naama happamena ja otsa rypyssä.
Katarina von Bora, nuori, kuusitoistavuotinen tyttö, joka on äskettäin tullut luostariin, viehättää minua suuresti. Hänellä on niin luja luonto, ja hänen sydämensä on niin harras. Mutta voi! mikä vaikutus-ala hänellä täällä on? Täti Agnes ei ole millään lailla avannut sydäntänsä minulle.
Päivän Sana
Muut Etsivät