Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Mutta nytpä ne ovatkin loppuneet voi kuinka nyt on hyvä ja helppo olla", puheli Aina, koko puheensa ajan innokkaasti syleillen Marttia, ja sekä Martti että Aina itkivät ilosta tuona autuutensa hurmaavana hetkenä; kaikki syrjäiset olivat myös liikutetut.
Oliko sitte ihme jos hän tultuaan papiksi tunsi itsensä pakotetuksi myös muille julistamaan tätä valtavan selittämätöntä armoa, joka oli hänen oma riemunsa ja autuutensa. Hän ei voinut tehdä toisin, hänen täytyi puhua sydämmensä kyllyydestä, vapauttaakseen ne, jotka vielä olivat, kuten hän itse muinen, sidottuna lain orjuuteen.
Ja kun hän saattaa hautaan armastansa Ja kukkavihkon laskee haudalle, Ja sitä kastaa kyyneltulvallansa, Ah, tunnetko mi painaa syämmelle? Ja silmänsä kun taivaaseen hän nostaa Ja sinen katsoo tähtilaumoa Ja autuutensa siltä tahtoin ostaa Hän soihdun ihmettelee lentoa Ja kuihtuin kun hän silmää Luojahansa Ja äidin rukouksen sammaltaa, Ah, tunnetko min tuntee sydämmensä?
"Lisätodistukseksi epäluuloilleni kuulin hänen vakuuttavan paronille: 'Kyllä meri saaliinsa pitää', siitä saattoi hän, herra Mörk, panna sielunsa autuutensa pantiksi. Kaunis pantti tosiaankin! Jos hän olisi pannut sielunsa ikuisen kirouksen takaukseksi, se olisi toki jotakin ollut! Se vahingon ilokin, jolla paroni kertoi Elviralle teidän katoamisestanne, saattaa tavallansa kelvata todistukseksi".
Vihdoinkin oli tullut molempain puolisoitten välille kiivas, äkkiarvaamatoin taistelu, joka riisti heidän elämältään hupaisen rauhan, ja saattoi tuon luottavaisen ja uskollisen puolison katkeralla tuskalla huomaamaan, että se sopusointu, joka oli hänen autuutensa, ei ollutkaan kotilieden, "ikuinen tuli", joka palaisi yhtä rauhallisena ja kirkkaana auringonpaisteessa kuin rajuilmassakin, vaan ainoastaan kehno soihtu, joka valaisi niin kauniisti rauhassa, mutta sammui ensimäisessä myrskytuulessa, huomaamaan, että hän ei ollut puoliso, jumalallisen ja järjellisen säädännön mukaan puolisonsa vertainen, vaan että hänen miehensä piti hänen vaan järjettömänä, holhonalaisena olentona, heikkona orjana, jonka ajatus ja toivo olivat vähäarvoiset.
Ken on, uneksittuaan, että hän lepäsi haudan pimeässä yössä, herännyt kirkkaan kevätaamun suloisissa tuoksuissa ja hän, joka on hänelle rakkahin kaikista maan päällä, on tullut ja syleilee häntä ja hän katselee hänen lempeitä kasvojansa ja sulosilmiensä taivasta, kelle niin kerrankaan on tapahtunut, ymmärtää, miltä silloin Fredrikistä tuntui, hän käsittää hänen äärettömän autuutensa.
"Kun skotlantilainen rakastuupi Itämaisehen kummitukseen, Niin autuutensa hän menettääpi Joutuu ikuiseen kadotukseen. "Kun myrkkyistä hedelmää kantava puu Näin maahan kaadettiin, Miks' juurineen ylös ei riistetty Ja viskattu liekkeihin?" Ja kuningas virkkoi: "Oi pyhä mies, Sa viisaasti juttelet; On kirkoll' rahaa, vaan mulla ei, Hyvät Clyden on tilukset.
Päivän Sana
Muut Etsivät