Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Hänellä oli sama ilme kuin lapsella, joka saatuaan laitoksensa valmiiksi odottaa vanhempia ihmettä katsomaan. Ihastuneesti hymyillen hän sanoi: Nyt ne sen näkevät ja voivat tulla niinkuin ennenkin, jotka tahtovat. Siinä lyhty sitten loisti keskellä autioita hankia, lumierämaassa jääkylmien tunturihuippujen välissä, loitolla maailmasta, näkyen niille, jotka tahtoivat sen nähdä.
Näin sanoen hän sanoi jäähyväiset; ja vaikka ei hänessä pelon kipenää asunut, astui hän kuitenkin autioita katuja pitkin niinkuin mies, jonka täytyy olla varoillaan, ja niin ehti viimein omalle asunnolleen, Mill Wynd'issä, Perth'in kaupungin länsipäässä. NELJ
Mutta sittenhän se vasta oikein puhkesikin. Sattui sunnuntai, koko päivä oli vapaa ja jo varhain aamulla hyppäsi hän hevosensa selkään, ajoi autioita katuja, kierti Kaivopuiston, töyttäsi sieltä Esplanaadin kautta Töölööseen, poikkesi Eläintarhaan, polki viertotietä vanhaan kaupunkiin ja sieltä takaisin Kaivopuistoon ja Töölööseen j.n.e. herkeämättömässä kiertokulussa.
Mutta minä rakastin häntä noiden sanojen, tuon lempeyden vuoksi. "Kysyen, ihmetellen, avuttomana katsoin häntä silmiin. "Minä vapisin. "Tämä liikutti häntä. Hän luuli kenties, että minua paleli. "Hän otti lämpimän viittansa, kääri sen ympärilleni ja toi minut hitaasti takaisin portista ja kuljetti minut pitkin autioita katuja palatsiin.
Täällä minä sain avun ja täällä minulle annettiin lohdutus. Täällä on minun ehkä annettava sitä niille, jotka ovat sen tarpeessa ja joille kykenen sitä antamaan. Yötä päivää minä luen, eikä tahdo aikani sittenkään riittää. Taavetin psalmi 107: »Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa autioita polkuja eivätkä löytäneet asuttua kaupunkia, he isosivat ja janosivat, ja heidän sielunsa nääntyi.
Meidän täytyy sangen paljon kulkea kuivia kankahia taikka autioita louhikoita, jotka viljelykseen tottunutta silmää oudoksuttavat ja kammoksuttavat.
Hän muisteli yksinäisiä tunturijärviä, autioita kankaita, ahtaita, kivisiä laaksoja ja sitten siellä täällä jossain sopukassa olevaa virkamiehen taloa, jonka puutarhasta ruusujen ja neilikkojen tuoksu tunki aina maantielle asti. Hän ajatteli yksinäistä elämää näissä syrjäisissä taloissa. Kornelia oli hänen mielestään hieno, varjossa kasvanut taimi tällaisesta yksinäisestä kodista.
Siellä oli pitkiä, autioita käytäviä, joiden läpi tuuli talvi-illoin ulvoi ja vinkui. Talon edustalla oli puutarha, jossa pitkissä riveissä kasvoi sammaleen peittämiä, paksuja, juhlallisen näköisiä puita, jossa rikkaruoho ja ruusut kilvan kasvoivat ja jossa ei koskaan käytetty saksia eikä lapiota. Mikä siellä vaan otti kasvaaksensa sai rauhassa rehoittaa, ja mikä taas tahtoi kuolla, se kuolikin.
Toiset, huolettomammat perheet kuljeksivat pitkät ajat metsissä, kunnes löysivät soveliaita viljelyspaikkoja tai autioita taloja. He kyhäsivät silloin tilapäisiä asuntoja, usein teltan tai kodan muotoisia. Sellainen tehtiin pystyyn nostetuista riu'uista, ja keskelle jätettiin aukko, josta savu meni ulos.
Päässä kapean ja pitkän tien oil kumpu Peltoin viljaa kasvavien Keskellä, jok' esti matkustajan silmää Asunnoita näkemästä. Keisarinna saapuin kummun kukkulalle Keksi kylän, mutta eipä Majoja, vaan vaattehille maalatuita Majain kuvia hän keksi. Lähtein noita katsomaan hän niiden takaa Löysi nurmi-hökkelejä, Akkunattomia, aivan autioita, Pimeitä kuin petoin luolat.
Päivän Sana
Muut Etsivät