Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025


Ei tule tavaroita jälestä eikä edeltä, sanoi Auno hieman ylpeästi, kun tunsi akan niin kylmän tuulen puhaltamana käyvän asiaan. Ja tyhjin käsin aiotte tähän ruveta taloksi! Vihellä sinä, minä pyöritän, sanoi akka katkera iva kasvoissa pyörittäen ojennettua sormeaan ilmassa. Koetella täytyy, sanoi Auno yhtä ylpeästi. Miten te luulette pääsevänne alkuunkaan? sanoi akka kylmästi.

Siinä alangon ison aukean ladossa on tosi hyviä heiniä, ne tehtiin parhaalla poutaviikolla, mutta muissa ladoissa, ainakin muutamissa, on valmista lantaa, kun heinät sateella märkinä lätkistivät. Sen heinäladon kai te annatte meille? kysyi Auno ystävällisesti hymyillen. Saattehan sen. Siitä ei tule kiistaa, sanoi Ledenberg reippaasti.

Aamulla ei Jerttaa ylösnousun aikana näkynyt asuinkartanon puolella ja Auno oli päähuivinsa laskenut silmilleen, minkä Mikko arvasi merkitsevän sitä, että Aunokin oli itkenyt tai itki, vaikka puheessaan salasi surunsa. Mikko teki ratkaisun ja sanoi aamukahvia juodessa: Jos Jertta hankkii tohtorin todistuksen viattomuudestaan, niin minä otan huolekseni hänen asiansa esittämisen oikeudelle.

Eihän siitä velasta pääse mustalainen maksettaissa muuten kuin maksamalla. Nyt viskaali komensi miehensä hakemaan elukoita. Lammas- ja vasikkakuormat lähtivät etumaisina, sitten talutettiin lehmiä, mutta kun Auno jäi kotiin ja tuntemattomat miehet olivat taluttamassa, niin lehmät rupesivat vastustelemaan, ryöhyilivät tiepuoliin ja vänkeilivät tullakseen takaisin kotiin.

Salaman leimaukset lakaisivat pohjoisen taivaan rantaa. Auno nousi istualtaan ja sanoi: Kunpa uskaltaisi lähteä lehmäriepuja katsomaan ja päästämään haasta. Mihin ne lienevät raukat hyypiytyneet. Mikkokin nousi seisoalleen, painoi käsillään vatsaansa ja sanoi: Kaiken muun lisäksi taisin saada vatsaani vian.

Pekkilän Sikrikö, ja verissään kuin kotkan repimä!... Nouse pois ja tule venheeseen. Elkää viekö minua minnekään. Minä kuolen tänne, kuului tytön ääni sammalesta. No, ei sinua nyt siihen heitetä kuolemaan, se on varma, sanoi Auno tarttuessaan tyttöä olkapäihin ja nosti seisoalleen.

Me teemme sille maalle pienen talon, kuten Auno oli esitellyt... Viimein tuntui hieman raukaisevan, ja kohta sammuivat ajatukset kuin riutuva tuli. Uni oli voittanut.

Nähtyään Mikolta puhdetyön loppuneen Auno nousi laittamaan illallista ja katsottuaan vasua huudahti: Voi, voi, miten tuli komea vasu! Sitten kun meillä on kolmekymmentä lammasta, niin kyllä vasu saa täytensä, ja eipähän se ääriään itke, jos se ei aina ihan kukkurina olisikaan.

Auno lähti hoitamaan lehmäänsä ja Mikko hevostaan, mutta nyt täytyi saada talosta huomiseen asti lainaksi astioita, joilla antaisi elukoille vettä ja lypsäisi lehmän. Ukko toimittikin Mikolle ämpärintörppöjä elukkain astioiksi ja akka antoi inhoittavan mustan puukiulun lypsyastiaksi.

Jertan kertomuksista ei tuntunut ollenkaan tulevan loppua, kun Auno kuunteli niitä mielellään ja itsekin väliin kertoi tietojaan poikain käytöksestä jo isän ja äidin eläessä, mikä kaikki osoitti selvästi, ettei heistä tule talonpitäjää, kun isästä aika jättää.

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät