Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Kapakat ovat kiinni, ajurit ovat vetäytyneet kotiinsa, koko kaupunki nukkuu yön jälkeistä puolisikeintä untansa. Mutta nuku pois, kaupunki, nuku rauhassa, ne, jotka turvallisuuttasi vaalivat, ovat valveilla. Yksin astuskelee poliisi pitkin äänetöntä, autiota katua, astelee verkalleen, vakavin, tasaisin askelin, suorana, tyynenä öisten varjojen keskessä niinkuin kuningas valtakunnassaan.
Hevonen vapisee hurjuudesta; verinen vaahto kuohuu sen sieramista; viimein se syöksee hurjaan hyppyyn ja pitkittää sitä koko tasangon ylitse. Ratsastaja istuu vaan kylmäverisenä selässä. Eläin pitkittää vaan vauhtiaan, kunnes voimansa ovat riutumaisillaan. Mutta sitte myöntyy hän väkevämmän valtaan ja, seuraten suitsien kaikkia liikkeitä, verkalleen takaisin astuskelee.
Hän heräsi äkkiä tästä puoleksi uinailevasta onnen tilasta, joka kuuluu niihin hetkiin, jolloin siirrymme Elysiumiin, siitä että ääni iloisesti lauloi: "Laulaen laulaen, iloisesti laulaen, Koirinensa tietä pitkin astuskelee Nieresteinin ritari tuo urhoisa."
Silloin tuntee itsensä ensin väkeväksi, paljon väkevämmäksi kuin myötäkäymisessä, mutta sitte pettää kaikki ja sitte...» »Mitä sitte?» »Parempi on olla siitä puhumatta. Ei sitä kuitenkaan voi sanoin kuvata; mutta siitä hetkestä on ihmisen sydän kuollut, vaikka hän vielä astuskelee elävien joukossa. Minä sen tunnen.» Elina oli juuri vastaamassa, kun jymeä paukahdus kuului kukkuloiden metsästä.
Sen jälkeen se verkalleen astuskelee äärimmäiselle kaltion liepeelle, josta se voi ympärystää tarkastella; täältä se heittelee tarkastelevaisia silmäyksiään vihollisiinsa ja laskeutuu mahalleen niitä odottamaan. Se Arabialainen, joka ensin jalopeuran huomaa, huutaa: "tuolla se on!"
"Enhän minä sitä tiedä," vastasi hän, "mutta kansa tällä paikkakunnalla väittää, että te olette tuo historiassa kerrottu Jerusalemin suutari, joka aina Kristuksen ajoista saakka astuskelee pitkin maailmaa... Mutta jota lähemmin minä teitä tarkastelen sitä vilkkaammin muistan erästä vanhaa ystävätäni, joka kaksitoista vuotta sitten hukkui tämän vuoren kukkulalla olevaan rotkoon."
Hän astui kepein askelin puisen sillan yli, ja Max juoksi edellä; kun hän saapui sillan toiselle puolelle, kaikui Kenelmin korvaan valoisan yön hiljaisuudessa tuo lopettamaton rakkauden laulu: "Laulaen laulaen, Iloisesti laulaen, Koirinensa tietä pitkin astuskelee Nieresteinin ritari tuo urhoisa." Rakkauden laulu, joka oli keski-eräinen miksi keski-eräinen? Kenelm ei sitä voinut käsittää.
Päivän Sana
Muut Etsivät