Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Jos hän pitäisi pojan luonansa, niin hänellä aina olisi apu lähellä, joka ei mitään maksaisi kyllä, maksoihan se ruoan! Ja kukaties vähän vaatteitakin aikaa voittaen! Mutta poika ei voinut vaatia mitään, se oli muistettava, hän teki hyvän työn häntä kohtaan, jos hän jäisi.
Ja neljä teistä parhaat miehet mulle Nyt heti valitkoon. COMINIUS. Eteenpäin pojat! Ja kuntonne nyt näyttäkää, niin tasan Panemme voitot kaikki. Seitsemäs kohtaus. Coriolin porteissa. LARTIUS. Porteille vahdit! Tehkää tehtävänne, Niin kuin ma käskin. Pyydettäissä meille Nuo centuriot tuokaa; jäännöksistä On hetken apu. Tappioon jos jäämme, On kaupunkikin mennyt. P
Lybeckerin kasvot kirkastuivat yhä enemmän. »Tietysti, tietysti!» vakuutti hän vilkkaasti. »Kaikki apu, mitä annetaan tälle kansalle ja maalle, sen kaikki minä yksin jakelen.»
Voimin riutunehin päin laivoa uipi Giovanni, Geenuan kaupungin merimiesten kuulusa kukka, Viittaelee sekä huutavi noin: «Apu tuokate mulle!» Häntä jo huomaavat sekä purren laskevat aaltoon, Soutavat uivan luo, nuo Ruotsin rohkeat urhoot, Auttavat uupunehen venoseensa ja laivahan vievät, Ruokkivat einehitöntä ja hoitavat armeliaasti, Kulkien taas päin pohjasehen, Karlskronoa kohti.
Apu oli tarpeen, ja ihmeelliset kertomukset eivät yleensä kohdanneet mitään epäluuloa sen ajan ihmisten keskuudessa. Jean de Novelonpont, jota tavallisesti kutsuttiin Jean de Metziksi, kävi Jeannen luona eräänä päivänä. «Pieni ystäväni», sanoi hän, »mitä tekemistä sinulla täällä on?
Mutta muita innokkaammin puuhasi Sakarinsa vuoksi, Punnitun ehdokkuuden puolesta, hänen kihlattu morsiamensa, Haivenisen leski. Se oli jo jotenkin saanut vihiä siitä, että vallesmanni ja tuomari puuhaa Jussi Punnitusta lautamiestä. Se oli suuri apu. »Jos kerran herrat miehestä lautamiestä puuhaavat, niin ei sen viisaudessa silloin ole epäilykselle tilaa», arvelivat useat.
"Oi, minä kiitän teitä sydämestäni; pikainen apu on kaksinkertainen apu; vaan Jumalan avulla tulemme kyllä toimeen, vaikka huhussa kyllä on perää." Hän pyysi häntä istumaan ja selitti sitte suoraan mielen tilansa ja tuumansa. "Nyt te kyllä minua ymmärrätte, setä kulta, kun sanon, että tämä onnettomuus, joksika maailma sitä kutsuu, tuntuu minusta vapauttamiselta.
T:ri Luther jakoi eilen Herran Ehtoollisen ja saarnasi. Siitä on ollut suuri apu, että hän on oleskellut meidän joukossamme. Neljä kertaa hän on saarnannut, vieläpä, niinkuin meistä tuntuu, yhtä pontevasti ja hartaasti, kuin koskaan ennen. Tänään oli kuitenkin jotakin erittäin syvää ja juhlallista hänen sanoissaan. Teksti oli Mattheuksen X:nnestä: "
Veljenpoika kertoi asian niin, että setä itse oli niin tahtonut ja ettei häntä houkuttelemallakaan oltu saatu Helsingin tohtoriin. Olisihan sille toki annettu kyydit ja toimitettu apu kuinka kaukaa tahansa, mutta kun se itse oli sen toisapäin päättänyt, niin eihän häntä voitu väkisinkään viedä.
Minussa on sinulle semmoinen, joka sinua puolustaa; mitäs muuta tarvitsetkaan?" Tosiaankin mustan Marannan sanat ja apu olivat lohduttavia, mutta Avojalka ei ollut kumminkaan sanonut hänelle kaikkea. Hänen huolimisensa syynä ei ollut pelkkä ihmisten puhe, eikä enää ollut totta, että hän tyytyi, saatuaan ainoastaan yhden kerran olla oikein onnellisena.
Päivän Sana
Muut Etsivät