Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
»Pelkää sinä hetkeä, jolloin hauta sinulle aukee ja petoksesi paljastuu», Apekides virkkoi juhlallisena. »Vale.» Näin sanoen hän jätti papin omiin mietelmiinsä. Edettyään jonkun askelen temppelistä hän kääntyi katsomaan taakseen. Kalenus oli jo kadonnut pappien kokoushuoneeseen, sillä nyt oli se lepohetki, jota vanhat sanoivat prandiumiksi ja jota me nimitämme aamiaislomaksi.
Orjatar nyökäytti ääneti päätään ja vei hänet rakennuksen kulmaosan kautta kapeita portaita ylös ja kuljettuaan useitten huoneitten kautta, joissa sfinksin ankara ja ajatteleva kauneus uudelleen herätti hänessä mitä ahdistavimman tunteen, Apekides huomasi olevansa synkässä puolihämärässä huoneessa vastapäätä Arbakesta.
Meidän ajatuksemme ovat niin kietoutuneet uskontoomme, että sanat tuntuvat kylmiltä ja tyhjiltä, jos niistä karkotan viittauksenkin jumaliimme.» »Jumaliimme!» Apekides mutisi kauhistuen. »Sinähän rikoit heti sopimuksemme.» »Pitäisikö minun sinulle siis puhua vain Isiksestä?»
»Muuan, jolla on tärkeitä tietoja annettava eräälle järjestönne jäsenelle. Olen tullut selittämään enkä vastausta hakemaan.» »Kenen kanssa tahdot haastella? Hetki ei ole sopiva neuvotteluihin. Mene, älä häiritse minua. Yö on jumalille pyhitetty, päivä ihmisille.» »Olen tuntevinani äänesi! Sinua juuri etsin. Olen sinun ennenkin kuullut puhuvan. Oletko pappi Apekides?»
Apekides kohotti päänsä ja katsahti hapuillen ja epäröiden egyptiläiseen. Egyptistä tulivat ne pyhän Keres kaupungin jumalanpalvelusmuodot, joista kaupungin roomalaiset vallottajat ovat kaikki uskonnolliset tietonsa ja juhlalliset tapansa saaneet. Ja, nuori mies, kuinka luulet tuon Egyptin, kaikkien kansakuntien äidin hankkineen suuruutensa ja kaikki kokeneen viisautensa?
Apekides lähestyi kuin vaiston työntämänä, hän lankesi polvilleen hänen eteensä, vanhus laski kätensä papin päälaelle ja siunasi hänet, mutta ei ääneen. Hänen huulensa liikkuivat, silmät katsoivat ylös, ja kyynelet sellaiset kyynelet, joita vain hyvät ihmiset vuodattavat toiselle onnea toivottaessaan vierivät hänen poskiaan pitkin. Lapset seisoivat kääntyneen vieressä.
Hän saavutti hänet ja puhutteli häntä: »En ihmettele, Apekides, että pidät minua häiritsijänä, että järkytän sinun tasapainosi että olet epäilyyn joutunut että huopaat ja soudat tietämättömyyden ja pimeyden avaralla valtamerellä.
Hän tiesi, ettei kukaan ole niin sidottu kuin nuori ja tulinen mies, joka ensi kertaa on vapautunut aistiensa orjuudesta. Kun Apekides aamulla heräsi syvästä unestaan, joka seurasi ihmeen ja nautinnon aistihurmaa, hän häpesi, kauhistui, säikähti.
»Apekides», egyptiläinen virkkoi matalalla, vapisevalla äänellä, »varo! Mitä aijot tehdä? Puhu mieti, ennenkuin vastaat onko viha saanut sinut liikaa kiirehtimään, vai onko sinussa kypsynyt joku varma päätös?»
»Mitä sanoja ne ovat? Murhaaja ja Apekides! Enkö itse nähnyt hänen makaavan verissään maassa? Ja sinä tahdot minulle vakuuttaa, että minä olen ollut murhaaja! Mies, sinä valehtelet! Pois luotani!»
Päivän Sana
Muut Etsivät