Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Juken liurosteleva puhe ja se, kun näki aitassa hinkalot tyhjinä näillä vuosin, vaikutti Anttiin katkeran vihan ja harmin, että tuskin olisi veri lähtenyt, jos olisi puukolla pistänyt. Mutta puri hampaansa yhteen eikä päästänyt sanaakaan, vaan meni kylän tielle käyskelemään kunnes povi hiemankaan huoppeneisi, että voisi palata perheensä luokse puhumaan niitten kanssa muutamankaan sanan.
Heiskaselta en kumminkaan mitään saisi, vaikka sille Antin tulon kertoisinkin, ja kuka tietää, vaikka tuo setä herrakin jo olisi tullut. Täytyypä täällä vähän järjestellä, siksi kun vieraita tulee. Nyt taas voin olla iloinen. Mutta, jos ei isä sentään myönny Anttiin ja luovu tuosta Aatamista? Voi! Sepä olisi kauheata! Ei, hän ei voi niin tehdä. Hän ei voi hyljätä Eerikki-sedän lahjaa.
Kuinka? sanoi rouva Sorvi, käännähtäen nyt kokonaan Anttiin päin. Teidän vaimonne ei olisi teille siis mitään selittänyt? Sisällinen raivonpuuska pudistutti Anttia tuon teeskentelevän, ärsyttävän kysymyksen kuullessaan. Mutta hän jaksoi vielä hillitä itsensä. Ei, vastasi hän, yhä edelleen yhtä vilpittömästi. Te tiedätte sen. Te olette hänen paras ystävättärensä. Minä en tiedä mitään.
Mutta vankilan johtaja seisoi virallisesti takakeikkana ja ennenkun painoi oven kiinikään tummilla silmillään katsoi pystyvästi Anttiin ja kysyi: »Mikä on asia?»
Muistelen tässä juuri, että sinä usein ihmettelit, kuinka minä taisin Anttiin rakastua. Niin, Emmaseni, nyt minä sitä itsekin ihmettelen; mutta yhtä totta kuin se on, yhtä varmaa on, että minä kerran olen rakastanut häntä, ja sentähden on parasta, että palaamme siihen aikaan, kun minä kirjoitin Antille kahdeksan, kymmenen sivuisia kirjeitä ja sain häneltä kahdenvertaisia takaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät