Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. lokakuuta 2025
Raajarikko ei sallinut orjien kantaa itseään, vaan palkkasoturit saivat vuorotellen erityisenä armonosoituksena tehdä sen. Hänen rinnallaan ratsasti Alboin miekka paljastettuna ja kuiskasi hänelle: "Etkö todella salli sitä, Narses? Tuo mies näyttää hyvin vaaralliselta. Sinun ei tarvitse lausua sanaakaan, rypistät vain kulmiasi silloin on kaikki valmista."
Narseksella oli edellisenä yönä ollut vetotaudinkohtauksia. Hän oli niin heikko, ettei voinut seisoa kantotuolissaan. Hän oli vielä kerran teroittanut Alboinille, ettei tämä saisi hyökätä ilman erityistä lupaa. Kuningas antoi ratsumiehilleen merkin. Täyttä karkua ohut rivi syöksyi longobardien ylivoimaa vastaan. "Eivät kai nuo aio häväistä meitä niin harvalukuisina hyökätessään", huusi Alboin.
"Ensin, tulinen, nuori ystäväni, annamme Cetheguksen tuhota Totilan. "Hän tuntee Rooman, Italian ja gootit vielä paremmin kuin hevoskauppias Alboin. "Mitä tuohon Exmagister militumiin tulee, niin hänen kohtalonsa on päätetty " Alboin katsoi häneen kysyvästi. "Mutta toistaiseksi vielä sinetillä suljettu. Aikanaan avaan sinetin ja panen täytäntöön hänen kohtalonsa."
Keihäs keihään jälkeen sattui keisarillisiin ja jokainen tappoi miehensä. Pakenijat olivat keisarin parhaita joukkoja. Ne veivät jäljempänä tulevat makedonialaiset, trakialaiset, persialaiset, armenialaiset ja frankit mukaansa. He pakenivat aivan Narseksen luo. Tämä nousi huolestuneena kantotuolissaan pystyyn. "Johannes kaatunut!" "Alboin on pahasti haavoittunut", huusivat miehet ohi juostessaan.
Mutta hän otti mukaansa viiniä ja maamme ihania hedelmiä ja näytti niitä isälleen ja kansalleen. Siitä lähtien longobardit ovat halunneet päästä tähän ihmemaahan. Alboin luopuu palkasta ja pyytää vain osakseen sotasaaliin, jonka longobardit hankkivat täällä. Nämä pitkäparrat ovat komeita barbaareita, paljon raaempia ja julmempia kuin gootit."
Sotilaat tulivat paikalle. Liikkeelle lähdettäessä Cethegus aikoi suistaa hevosensa kantotuolin oikealle puolelle. Mutta Alboin huusi hänelle puhtaalla latinankielellä: "Ei sinne, roomalainen. Minua sanotaan Narseksen oikeaksi kädeksi. "Kunniapaikka on minun. Vasen onnettomuuden puoli on vielä vapaana. "Olemme pidättäneet sen sinulle."
Totila sai hiljaa koskettamalla tanssivan hevosensa kylkiä tämän äkkiä seisahtumaan. Hän näytti odottavan iskua. Alboin oli jo aivan hänen edessään. Silloin kuningas kosketti taas ratsunsa kylkiä tämä teki kauniin hypyn sivulle päin ja longobardi suhahti aivan Totilan ohi. Samassa Totila lähti ajamaan häntä takaa ja olisi voinut helposti pistää hänet selkäpuolelta keihäällään kuoliaaksi.
Alboin nousi äkkiä hevosensa selkään ja teki sitten joukkonsa etunenässä hyökkäyksen goottien heikkoa rintamaa vastaan. Mutta ennen yhteentörmäystä kuningas huusi: "Paetkaa, paetkaa kaupunkiin." Hän pyöräytti hevosensa ja ajoi täyttä karkua Capraeta kohti. Hänen ratsumiehensä seurasivat häntä. Alboin hämmästyi. Mutta hän huusi pian: "Se on pakoa. Se ei voi olla muuta.
"Mistä tuo nimi 'gallialaisten hauta' johtuu", kysyi Alboin häneltä. "Täällä", vastasi Cethegus, "roomalainen konsuli Decius vihittyään itsensä kuolemaan isänmaan puolesta voitti gallialaisten suunnattoman ylivoiman. "Maaperä on pyhä ja hyväenteinen Roomalle", päätti hän puheensa katkeralla äänellä, "mutta ynseä kaikenkaltaisille barbaareille." "Milloin tämä tapahtui", kyseli longobardi edelleen.
Heti aselevon päätyttyä Cethegus isaurilaisineen ja bysanttilaisine joukkoineen, joissa oli saraseenilaisia ja herulilaisia ratsumiehiä sekä Alboin longobardilaisine ratsumiehineen olivat ryhtyneet ankarasti ahdistamaan pakenevia. Sotajoukon mukana kulkevat naiset, lapset ja vanhukset hidastuttivat suuressa määrässä peräytymistä.
Päivän Sana
Muut Etsivät