Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Minä sain asunnokseni erään pienen ja sievän nurkkakamarin, jossa oli kaksi akkunaa, toinen valtakadulle, toinen poikki-kadulle. Siinä oli huonekaluina pieni piironki, yhden-maattava sänky, pöytä, kaksi tuolia ja kirjahylly. Jo samana iltana saatettiin minä tuohon uuteen asuntooni. Sanaakaan puhumatta istahdin minä tuolille pienen pöydän eteen, jolla kynttilä paloi, ja katselin ympärilleni.
Hän sai toimekseeu pöydän kattamisen: se oli akkunan luona. Isä, joka oli edestakaisin käyskennellyt, lähestyi nyt akkunaa ja katsahti ulos. "Luulenpa, että ohravainio, jonka sade löi lakoon, kumminkin jälleen nousee," virkkoi hän. Synnöve asettui isänsä viereen ja katsoi sinnepäin.
Vähäpätöinen hälinä, rivoja sanoja, asetettuna alhaisten intohimojen nähtäviin, ja ... vaikkapa edes yksi päättävä "toimenpide" vaikkapa edes joukkio "raivoavaa yleisöä". Ei mitään! ei yhtään halkaistua pääkalloa, ei yhtään rikottua akkunaa.
Mutta kun hänen ajallinen elämänsä oli nyt vaurastunut, rupesi hän tyydyttämään henkistä tarvettansa, ja hänellä oli nyt oikein kahdet sanomalehdet, jotka riippuivat kahtapuolta kamarinsa akkunaa, pisteltynä järjestyksessä pitkiin nauloihin. Näinä aikoina Jaakko sai ensimäisen verokirjansa, sillä uudistalon vapaa-vuodet olivat jo loppuun kuluneet.
"Nyt tiedät sen, ja siinä kaikki, mitä minulla on sanomista". Tällä puheella kiirehti hän sisään, ikäänkuin pudistaakseen pois edesvastaustansa minun ilmestymisestäni, ja jätti minut seisomaan puutarhan portille sekä lohduttomasti sen ylitse katsomaan vierashuoneen akkunaa kohden, jossa puoleksi syrjään vedetty muslini-kartiini, iso, ympyriäinen, viheriä varjostin elikkä viuhka, joka oli kiinnitetty akkunanlautaan, pieni pöytä ja iso tuoli saattivat minut ajattelemaan, että tätini ehkä tällä haavaa istui siellä juhlallisessa asemassaan.
"Sulo, rauha, oi sopu suloinen", hyräili herra Markus itsekseen. "Hiljaisuus sä, mi levon tarjoat!" Taivas! Hän kääntyi ympäri ja katsoi alakerran avonaista akkunaa kohti, josta pianon säveleitä kuului. Sitten heitti hän päätänsä taaksepäin, nauraen. "Peto, hirveä helylaatikko!
"Siellä on pimeä nyt ja paljon likaa". "Minä istun jollekin penkille". "No, siitä tulee kaunis kävely". "Ehkä päänkivistykseni katoo". He antoivat hänen mennä. Tehköön hän siis kävelymatkan. Toinen akkuna tupakka-huoneessa antoi juuri puutarhaan päin ja ihan akkunan edessä seisoi iso päärynäpuu; Lörincz herra istui aivan vastapäätä tätä akkunaa.
Hän oli huomannut ulkopuolella akkunaa kun seisoi, että toinen akkunan vuorilaudoista oli jotenkin löyhällä, että jos se otettaisiin irti, kävisi hyvästi nostaminen akkuna saranoilta pois. Tämä ajatus mielessä istahti hän nyt Kallen viereen venettä vastaan, ja ikäänkuin olisi tässä ollut kysymys varsin jokapäiväisestä asiasta, pisti hän piippuunsa ja iski tulta tulusneuvoillaan.
Me nousimme portaita ylös ja tulimme ullakkokamariin, jonka kaikki seinät olivat peitetyt kirjoilla; ainoastaan kaksi etelänpuoleista akkunaa, joista kaupunki näkyi, olivat vapaina. "Niinkuin huomaatte, olen mielelläni korkealla maailmassa", sanoi hän hymyellen. Huone ei ollut suuri. Sen keskessä seisoi laaja, pyöreä pöytä kokonansa peitetty kirjoilla ja papereilla.
Mutta oli siinä kumminkin yksi, joka ihmetellen kuuli, mitä eukko puhui, ja joka pakinan ymmärsi. Provasti se oli. Hänen kamarinsa akkuna oli ollut auki. Kun hän eukon ensimäiset sanat kuuli, lähestyi hän akkunaa ja melkeinpä samassa kun tytöt ehtivät Heikin luo, oli hänkin kamaristansa sinne ehtinyt. Hän keskeytti eukon puheen.
Päivän Sana
Muut Etsivät