Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Mikko koetti olla nyt mitään ajattelematta. Ajatukset liikkuivat kuitenkin kaupunkimatkassa, Leizénin maatilassa ja viimeöisessä metsästysretkessä.
Ensiksi tuo outo uutinen minua vähän hämmästytti, mutta kun asiaa paremmin tutkin, niin huomasin, että se ei lainkaan ollut ajattelematta syntynyt.
Eikä se Toivola aivan kallis talo ollutkaan, vaikka olikin laajat maat ja metsät; oli näet jo vuosikymmeniä ollut talon haltijoilla tapana elää vaan noin päivä kerrassaan, sen pitempää tulevaisuutta ajattelematta. Siispä kaikki työt olivat takapajulla ja tehtiin huonosti, siksi kuin ei talo enää tuottanut juuri mitään; sitten velkaannuttiin ja viimein täytyi myydä koko talo.
"Ajatukseni kuva piirustuksessa, olkoon se runous tahi mikä tahansa, ei ole yksin väkirikkailla kaduilla tyttö seisoo viheriän kukkulan huipulla, kaupunki on epäselvänä alapuolella häntä, ja hän leikkii, ajattelematta rahoja ja ohikulkevia, niillä kukilla, jotka hän on poiminut mutta leikkiessänsä hän viskaa ne taivasta kohti ja seuraa niitä silmät taivasta kohti." "Hyvä!" mutisi Kenelm "hyvä!"
Vaiti ollen minä pistin sen taskuuni, menin poikkivientipaikalle ja annoin viedä itseni toiselle puolen virtaa. Minä muistan, kuinka minua, astuessani kotiini mitään ajattelematta, mutta kummallisen raskaalla sydämmellä, äkkiä kohtasi väkevä tuttu, mutta Saksassa harvinainen haju. Minä pysähdyin ja näin tien vieressä vähäläntäisen vartaallisen hamppua.
Hän on silmänräpäyksen mies, hän vaatii kaikkea hetkeltä ja hänen on vaikeata ajatella itsellensä pitkää tulevaisuutta, sen vuoksi olemme me niin uutteria työssä, niin väsymättömiä tuumien luomisessa, juuri ajattelematta, josko me tai joku mun korjaamme elon.
Maria oli kylpemästä tultuaan pukeutunut puhtaisiin pyhäpukineisiinsa ja mitään erityistä ajattelematta istui taas huoneensa akkunan eteen ja katseli kesantopellolla kisailevia lampaankaritsoita, jotka emiensä rauhallisina maatessa ja märehtiä vippastessa pukkailivat toisiaan ja väliin aina kapusivat kiviraunioitten korkeimmille huipuille, sieltä alas ja samassa toiselle, ja se kun kyllästytti, niin varsinkin oinaskaritsat rupesivat taas pukkailemaan toisiaan että rusaus kuului huoneeseen aina silloin kun niiden otsat joutuivat vastakkain.
Elämää on toisinaan verrattu jäätyneeseen järveen, jota pitkin huoleton ihminen astelee kevein jaloin ja jota myöten reet liukuvat kenenkään ajattelematta sillan heikkoutta tai veden syvyyttä, kunnes jää joko hitaasti sulaa tai äkkiä murtuu, ja tuo huoleton joukko hukkuu.
Nyt niin kuin hypähtelevä västäräkki juoksi Loviisa pöydän päähän, sieppasi katkismuksen hyllyltä ja pani oikein ihmetyttävän kiivaan poristuksen alkuun, niin että minä ihmeissäni katselin sitä menoa. En voinut olla ajattelematta, että jos hän sillä tavalla vaan jatkaisi edes kokonaisen keväisen päivän, niin epäilemättä hän siinä ajassa koko raamatun lukisi kannesta kanteen.
Anteeksiantamattoman epäkohteliasta olisi ollut vastata muuten kuin: "Sinuun, luonnollisesti!" Ja niin minä vastasin, ajattelematta seurauksia. Hän näytti hämmästyvän vielä enemmän kuin kaikista edellisistä kohteliaisuuksistani. Silmäteränsä laajenivat, katse yhä kirkastui, rinta kohoili ja laskeusi kuin olisi hän ollut suurimmassa tuskassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät