Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Nuorukainen nousee pensaasta, lähtee reippaasti kotiin astumaan. Mikä loiste hänen kasvoissaan! Sadeko olisi hänet siihen määrään virkistänyt? Ei! Hän oli taivaalla nähnyt jotakin, mitä ennen ei ollut aavistanut, ihmiselämän iloineen, suruineen! Hän oli löytänyt alan, jolla saattoi vast'edes mietteensä näkyvään muotoon luoda. SYV
Mutta kun tämä oli lähdössä, niin visiiri käski kahden oikeudenpalvelijan seurata häntä salaa, ja itse hän heitti hartioilleen vaipan ja hiipi varovaisesti roiston jäljessä. Tämä ei aavistanut mitään. Hän ajatteli vain sitä suurta rahasummaa, jonka hän matosta oli saanut ja läksi tyytyväisenä kotiinsa valmistaakseen itselleen iloisen päivän.
Jota syvemmälle hän syventyi kertomukseensa, sitä enemmän hänen mielenliikutuksensa kasvoi, ja vihdoin pusersi suru ja tuska kyyneleet hänen silmistään. Petronius ei ikinä olisi aavistanut, että hänen nuori sukulaisensa tuolla tavalla saattaisi rakastaa ja ikävöidä.
Kohta ovessa äiti, vaikka he tavallisuudessa eivät koskaan tunteitansa ulkonaisesti ilmaisseet, sulki hänet syliinsä ja Helena purskahti kauan pidätettyyn itkuun, joka kohta sulatti ja taivutti hänen mielensä. Kun hän tyyntyi itkustansa ja luuli jo voivansa puhua, sanoi hän keskustelun aluksi: Enpä olisi aavistanut jotakin sellaista mahdolliseksi.
Hänen lähestyessään kuoleva vielä kerran raotti lakastuneita silmiään ja vaivaloisesti liikkui huuliltaan sana "Wituh!" jonka jälkeen päänsä rauhallisesti vaipui alas ja hän heitti henkensä. Pitkällisiä surun päiviä Wituh tällä kertaa vietti Warrenin talossa. Tätä hän ei aavistanut.
Te olette ollut minulle äiti ... minun turvani ja lohduttajani näinä raskaina aikoina. Miten minä muuten kestäisinkään tätä oloa! Ja nyt ... kun minulle tulee lapsi... Johanna! Luuletko sinä...? Oletko varma...? Olen aavistanut sitä jonkun aikaa... * Johanna, lapseni...! * Mutta mitä sanoo emäntä? ... Oletko sitä ajatellut? Niin, mitä...? Hän on muutenkin käynyt niin tylyksi ja kovaksi.
Jos minä olisin edes aavistanut sitä, et olisi siellä päivääkään istunut. Kyllähän sitä minulle jo moni sanoi, vaan en uskonut, sillä siellä luulin minä sinun olevan paraimmassa turvassa, vaan se olikin kiroukseksi. Kiroukseksi ei koulun käyntini ole koskaan ollut, päin vastoin. Ja mitä semmoinen voitto olisi, jota ei taistelun kautta saada.
En silloin vielä aavistanut, mikä minulle sittemmin kyllä selvisi, mistä syystä suostumus oli ollut niin helppo antaa. Tietysti ei niistä kukaan muu kuin minä uskonut, että koira jää isännästään. Kuitenkin ne olivat olevinaan avullisia sen pysyttämisessä. Meidän oli mentävä renki Pekan kanssa metsään ja otettava Otti mukaan, ja sill'aikaa kun me olemme siellä, lähtee Piekäinen.
Raskaalla sydämellä totteli hän käskyä, mutta matkalla repi hän, kun luuli itsensä huomaamattomaksi, pieniä palasia leningistään ja pudotteli niitä maahan. Hän ei aavistanut, että Mark, joka kävi hänen takanaan, huomasi hänen petoksensa ja varovaisesti kosi kaikki kappaleet, jotka hän heitti. "Ahaa", kuiskasi hän itseksensä, "tämä on siis keino, jota hän käyttää, neuvoaksensa tietä ystävillensä.
"Et, sinä et ole minulta kieltänyt mitään. Mutta kun minun aina ensin täytyy pyytää sinulta rahat, niin " "Mutta tottahan tiedät, että suurin iloni on juuri antaa sinulle kaikki, mitä haluat." "Niin, se on tietty. Mutta paljoapa hauskempaa onkin antaa kaikki kuin kaikki saada." "En minä ole koskaan aavistanut, että sinusta tuntuisi siltä.
Päivän Sana
Muut Etsivät