Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
"Minä tiedän yhden, joka kyllä tahtoo lausua sanan siinä asiassa," sanoi Aamund ja nousi kiivaasti ylös. Hän näytti melkein uroolta seisoessaan pöydän takana, ja hänen pitkä varjonsa ulottui katolle saakka takassa palavan tulen valossa. "Minä tiedän yhden, minäkin," lisäsi Niilo siihen, kovasti ja terävästi kuin hän olisi hakannut joka sanan kiveen. Mutta hän istui vallan tyynenä paikallaan.
"Hiljaa! jää paikallesi," kuiskasi hän kun tyttö nousi. "Ei minulla ole mitään täällä tehtävää," sanoi tyttö ja kääntyi lähteäksensä pois, vaikka jalat vapisivat. "Oliko sinulla enemmän tekemistä tallin oven luona tänä iltana?" kysyi Aamund ja astui hänen eteensä, niin että hän kääntyi takaisin ja jäi seisomaan takan ääreen.
"Jos teillä on jotain puhuttavaa minun kanssani, niin ei suinkaan se ole niin tärkeätä, ett'ette voi huomiseksi odottaa? Minä olen väsynyt, minä menen maata nyt." "Saat tehdä niin, mene vaan," sanoi Niilo tyynesti ja valmistihe lähtemään samaan aikaan kuin tyttö. "Sinä annat lupaa vallan kun olisit isäntä talossa, sinä!" tiuskasi Aamund ja astui syrjään seuratakseen veljeä.
"Mitäs tahdot?" kysyi Aamund. "Minä tahdon mitä tahdon," vastasi Niilo ja näytti tyyneltä. "Minulla on jotain kysyttävää tytöltä," lisäsi Aamund ylpeästi. "Niin minullakin on," sanoi Niilo ja sylki tuleen. "Aamundilla on ensin sanan vuoro," huusi Lauri käheästi ja uneliaasti sängystä. "Oh, sanan vuoro on sillä, joka sen ottaa," mutisi Niilo.
Aagot rukoili tällä hetkellä alakuloisesti puolestansa joka liikkeellä kauniissa kasvoissaan; mutta se oli kuitenkin sisar, joka puhui veljen sydämelle, ja kuinkapa Aamund voisi käsittää sitä, joka oli niin kaukana hänen ajatuksistaan? "Pelkäätkö minua?" kuiskasi hän ja pani käsivartensa tytön vyötäisten ympärille.
"Ohoh!" kuului mörinä häntä vastaan siltä puolen, jossa Niilo istui. "Mitä?" kysyi Lauri Karhu ja katsoa tirkisti Niiloon. "Sinä et ollut olemassakaan kuin hän äänen sai... Ei, Aamund saa Lukne-talon, niin sinä saat ottaa sisaresi mukaasi Skjaerehougeniin ja jäädä sinne asumaan."
Samassa Aamund löi nyrkillään pöytään niin että jyrähti ja senjälkeen hän ryntäsi ulos ovesta. "He, he!" nauroi isä hänen jälkeensä. "Se poika ei saanut turhan päätä, etusijaa... Hän ei ja'a, hän!" "Hänen täytyy kuitenkin tehdä se!" ärjäsi poika, joka tuvassa oli. "Tarkoitatko taloa vai tyttöä?" kysyi Lauri hymyillen. "Minä tarkoitan sitä, jota tarkoitan," vastasi poika.
"Näyttää siltä kuin sisarenne mieltyisi nuorukaiseen," alkoi Lauri eräänä iltana, istuessaan tuvassa olutta juoden tapansa mukaan, ja mulkoillen poikiin viekkailla silmillään. Aamund ja Niilo istuivat kumpikin piippu suussa pöydän takana. Aagot oli hiljan hiipinyt ulos tuvasta, ja Thor oli tavallisuuden mukaan kohta ruo'an jälkeen mennyt ulos. Kului hetki äänettömyydessä.
"Kuljetko sinä salaa pojan kanssa, sinä?" sanoi Aamund ilkkuen ja kulki edelleen. "Ai, ai!" huusi Thor, ja samassa hän kaatua törmähti maahan. Niilo oli pannut ämmänkoukkua hänelle kun hän suuttuneena Aamundin sanoista tahtoi vetäytyä pois tytön luota. "Kaaduitko?" kysyi Niilo kuivasti ja meni pois.
Niilo lähti pellon poikki, ja näytti siltä kuin hän kulkisi vaan ajan vietoksi; ja Aamund meni alas ruoka-aittaa kohden hänkin kulki vaan kävelläkseen, sillä hän meni oven sivutse; mutta miten oli, sattui niin että Aamund seuraavassa hetkessä hiipi vallan tallin portaiden ohi, jossa Thor seisoi piippu suussa puhellen Aagotin kanssa, joka istui kivenpaadella, ja Niilo tuli samassa vastakkaisen nurkan takaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät