Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Ei milloinkaan ennen suurta vallankumouspäivää 17 p. maaliskuuta 1917, ole rinta noussut kunnon kansalaisella niin keveästi, kuin sinä päivänä, jolloin levisi tieto, että nuori kansalaissankari Eugen Schaumann oman henkensä hinnalla vapautti maan siitä hirviöstä, joka on sitä painostanut, kuin tuikea kuolema.
Syksyllä 1917 me emme vielä olleet valmiit; paljon oli vielä tekemättä, ja kun se sitten puhkesikin ennen aikojaan, niin se ei tietystikään voinut onnistua. Suunnitelma laadittiin olojen pakosta tavattoman mutkikas, minkä tähden jokainen ennenaikainen hälyytys saattoi tuhota koko hankkeen. Tämän Rautakorko oivalsi ja ryhtyi sen varalta kutomaan juoniaan.
Luulee kai mailman menevän myttyyn, jos hän ei istu valtiopäivillä v. 1917. Hän on nytkin valittu, Elma lukee lehdestä. Mitä? Juuri tuon naisedustajan vaalipiiristä on yksi paikka sosialisteilta menossa porvareille! Piiri on Suomen punasin ja paras ja vallankumouksen vyöry on siellä käynyt niin korkealla, että olisi luullut sen lakaisevan koko porvariston! Rouva naisedustaja on kai tyytyväinen.
Luin lehdissä v. 1917 että kirjailija Karl Gjellerup oli saanut Nobelin kirjallisen palkinnon ja heti nousi mieleeni koko joukko kuvia muistojeni maailmasta. Ensinnäkin nuori ylioppilas, joka oli minun vierustoverini Berlinin yliopistossa taidehistoriallisilla luennoilla, ja joka näytti hyvin siivolta, hyvästi kasvatetulta ja lapsellisen avomieliseltä.
Monin paikoin kaksi miriä tappeli samasta kartanomaasta, jota he yhtä hyvällä tai huonolla oikeudella vaativat itselleen. Mitä Stolypinin agraariuudistus neuvostohallitus kumosi sen päätöksellään 5 p:ltä huhtikuuta monivuotisella työllä oli vaivalloisesti saanut luoduksi, tehtiin melkein kaikkialla keväällä 1917 taas tyhjäksi.
Kun vihdoin marttyyrien ja barrikaadimiesten verellä oli voitettu vapaus vuonna 1917, niin suomalaiset porvarit, provokaattorit, ärsyttivät vastavallankumouksen pimeät voimat nuoren vapauden kimppuun ja huusivat kasakoille "eläköön" vaalikokouksissaan! Se oli porvarillisen provokatsiooni-järjestelmän huippu!
Suuttuneina venäläiset kadetit vihelsivät ulos vierasheimoisen, joka äkkiä oli haihduttanut heidän kauneimmat unelmansa. Vallankumouksen lempiviikot olivat olleet ja menneet. Tsheidsen ja Kerenskin 15 p. maalisk. 1917 Taurian palatsiin perustama työväen- ja sotamiesedustajien neuvosto, soviet, paisui nopeasti jättiläisparlamentiksi.
Protopopov näki vallankumouksen olevan tulossa ja tahtoi edistää sen puhkeamista, voidaksensa sen musertaa. Tammikuun 18 p. 1917 hän sai tsaarin antamaan käskyn, jolla duuman tammikuun 25 päiväksi ilmoitettu kokoutuminen lykättiin helmikuun 27 päivään.
Ja elokuun 28 p. 1917, kun suuri vallankumous oli vihdoin vapauttanut Venäjän ja Suomen, ja kun Venäjän demokraattinen hallitus oli hajoittanut eduskunnan juuri siksi, että eduskunta vaatii itsenäisyyden, niin Suomen porvaristo iloitsi siitä, että Venäjällä oli vielä niin mustia voimia, että ne estivät pistimien avulla sos.dem. edustajia kokoontumasta laillisille valtiopäiville.
Kevättalvella 1917 ilmestyi Zenaïda Maslowski taaskin Helsinkiin, mutta tällä kertaa niin murtuneena ja väsyneenä, että häntä oli sääli katsella. »Hyvä etten osaa ampua» sanoi hän, »sillä muuten olisin ehkä jo ajanut kuulan otsaani, niin toivottomat ovat olot meillä».
Päivän Sana
Muut Etsivät