Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Talonpoikien järkähtämätön vaatimus saada maata lisäksi, jonka kaikki heidän edustajansa I:ssä duumassa laajasanaisesti olivat esittäneet ja jonka hallituksen vastustajat olivat luvanneet täyttää, tyydytettiin osaksi Stolypinin toimesta.
Ne olivat ne, jotka halveksivat ensimäistä itsenäisyysmiestä Suomessa, Kustaa Mauritz Armfeltia. Ne olivat ne aktivistit, jotka v. 1906 ensin ottivat osaa Viaporin kapinaan, vaan jättivät yksin nuoret venäläiset luutnantit Jemeljanoffin ja Kohanskin, teloitettaviksi – ja tuomitsivat punakaartilaiset vankilaan, jotta saattoivat näyttäytyä Venäjän Stolypinin hirttonuorajärjestelmälle "uskollisina"!
Mutta he pelkäsivät myöskin valitsijoitansa ja vastasivat sentähden ryhmäpäätöksen mukaisesti Stolypinin ohjelmapuheeseen äänettömyydellä. Sosiaalidemokraattien nimessä grusialainen Tseretelli vihamielisessä puheessa julisti sodan hallitusta vastaan. Puoluekulissien takana näytti tosin hieman toisenlaiselta kuin parlamentillisella näyttämöllä.
Pragissa ja Pietarissa oli venäläis-puolalainen sovinto vielä ollut mahdollisuuden rajoissa, mutta seuraavat kongressit todistivat Moskovan ja Varsovan välisen sovittamattoman vastakohtaisuuden. Pääsyynä siihen, ettei sovintoa taaskaan saatu aikaan, oli Stolypinin kiihkokansallinen politiikka. Sofian slaavilaiskongressista 1910 Puolan kansan edustajat pysyivät poissa.
Ei Venäjällä eikä ulkomailla silloin huomattu erästä erityistä, pykäläjoukkoon taitavasti peitettyä uuden vaalilain tarkoitusta: ukrainalainen talonpoikaissääty oli tehtävä holhuunalaiseksi. Keinon siihen antoi maata-omistavan aateliston suosiminen vaaleissa, joka täydellisesti näytti oikeiksi Stolypinin ovelat laskelmat.
Dubrovinin kosto. Murhayrityksiä ja kenttäsotaoikeuksia. Kadettien vainoaminen. Stolypinin agraariuudistus. Vallankumouksellisen liikkeen jatkuminen. II duuma. Pobedonostsevin kuolema. Hallituksen taistelu terrorin kanssa. Aateliskongressin päätökset. Ukrainan kysymys. Duuman hajoittaminen ja vallankaappaus. Uusi vaalilaki. 12. luku: Taantumus 1907-1914 ..................................... 258
He ovat sen itse tahtoneet, hän selitti, minä otan huomioon vain "vahvat" talonpojat. He kyllä luovat uuden Iso-Venäjän länsieurooppalaisine agraarioloineen. Stolypinin toivo aina maata jaettaessa hajoittaa myöskin kylät yksityistaloihin ei toteutunut.
Yhtä kohtalokkaaksi kuin Saksalle tuli Bismarckin ja saksalaisen edistyspuolueen välinen vastakohta, oli Venäjälle Stolypinin ja kadettien välinen katkera vihamielisyys oleva, sillä näiden takana oli sivistyneen porvarissäädyn enemmistö. Ilman sen apua ei valtion todellinen uudistaminen länsimaisten periaatteiden mukaan ollut mahdollinen.
Ensimmäisessä slaavilaiskongressissa Pragissa heinäkuussa 1908 ja sitä seuraavassa Pietarissa toukokuussa 1909 tshekin kansan edustajat toivat kuuluville yhtenäisyytensä Venäjän kanssa. Tri Kramarzilla, tshekkiläisen riippumattomuuspuolueen johtajalla, oli toisen kongressin päätyttyä valtiollinen keskustelu Stolypinin kanssa, ja senjälkeen tsaari otti hänet vastaan.
Murhayrityksen tekijät repeytyivät palasiksi, mutta heidän mukanaan 27 henkeä sai surmansa, ja monet muut haavoittuivat, niiden joukossa myöskin Stolypinin tytär. Hän itse jäi haavoittumattomaksi. Hän vastasi murhayritykseen panemalla toimeen kenttäsotaoikeudet 1 p. syyskuuta annetulla asetuksella.
Päivän Sana
Muut Etsivät