Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
"Gudula, päinvastoin näyttää se minusta suurelta onnelta. Tuo rikas Nathanson tahtoo ottaa minut yhdysmieheksensä ja kauppakumppaniksensa." "Tahtoo ottaa sinut yhdysmiehekseen ja kauppakumppanikseen!" huusi isä Baruch ällistyneenä. "Onko Nathanson tullut hulluksi? Onko hän menettänyt sen vähän järkeä, minkä Herra Jumalamme hänen osakseen on suonut? Tehdä sinut yhdysmiehekseen!"
Ensin tuijotti hän minuun ällistyneenä ja epäillen, vaan sitte purskahti hän hillitsemättömään nauruun. "Siis on keskinäinen välimme niin runollista laatua? Sepä on taivaallista! Ja minä kuin olin niin lapsellinen, että hetken aikaa pelkäsin no, pienokaiseni," keskeyttihe hän iloisesti; "se työ on loppuva sinä päivänä, jolloin kohtaloni muuttuu, siitä voit olla varma! Sitten en enää kärsisi sitä!
Hän poistui huoneesta ja meni rauhoittamaan isännän mieltä jollakin keksimällään jutulla, jonka jälkeen hän käski tuoda virvokkeita itselleen ja miehilleen maksaen niistä niin paljon yli vaaditun määrän, että isäntä ällistyneenä jupisi itsekseen: Jos nuo ihmiset ovat rosvoja, niin ovatpa ne omituisia rosvoja, kun antavat enemmän kuin ottavat. Kolmas kohtaus.
Mutta luolan suussa seisoi vähän ällistyneenä mies, joka kohta, vaikka muuksi puettuna, oli helppo tuntea kaniiki Ragvald'iksi. "Tekisi mieleni koettaa", virkki vihoissansa asemies, miekkaansa tarttuen, "tekis' mieleni koettaa, eikö perkele käy ajaa ulos kylmällä raudalla". Kaniiki ei juuri näyttänyt pelästyneeltä, mutta hyvinkin kummastuneelta. "Kuka olette? Ettekö ole Ritari Harald'in miehiä?
"Isäsikö? se seikka kyllä selviää, hän kyllä minua auttaa", huusi lukkari. "Kyllä minä sinua autan", huusi samassa toinen ääni ja käsi tarttui Nils'in niskaan, niin että tämä meni kuperkeikkaa, ja toinen käsi tarttui hänen housuihinsa, ja ulos lensi Nils Torgersen ovesta portaita myöten ja jäi ällistyneenä istumaan keskelle tietä. Siinä istui lukkari.
Silloin d'Artagnan, hämmentyneenä, ällistyneenä ja kukistuneena kaikesta siitä mitä oli tapahtunut, jäi ristissä-käsivarsin seisomaan muskettisoturin ja rouva Bonacieux'in eteen. Muskettisoturi astui askeleen esiin ja työnsi d'Artagnan'in kädellänsä syrjään. D'Artagnan hypähti taaksepäin ja veti miekkansa. Samalla, kertaa ja salaman nopeudella tuntematon veti myöskin miekkansa.
Ryssän puolelle. Tuntuu aivan kuin olisin saanut korvapuustin. Keskeytän puhelun ja alan julmistunein ilmein, toverini minuun ällistyneenä tuijottaessa, pitkin askelin harppailla edestakaisin. Se viheliäinen roskakansa! priiskahtelevat ajatukset päässäni.
Koskaan hän ei ole nähnyt sellaista. Hän sanoo: Ja se oli vissiä unta: minun unet ja förebuudit eivät petkuta milloinkaan. Ja Sakris alkaa kertoa untaan, ovenpieleen nojautuen ... verkalleen ja vakavasti... Kertoo kaikki yksityiskohdat, kursailematta. Mutta yhtäkkiä keskeyttää Sakris juttelunsa; keskeyttää vuorostaan ällistyneenä.
Onneksi kantoi sitä hajdú, muuten olisi varmaankin täytynyt heittää arpaa, kuka siitä ensiksi ottaisi. Kun vuoro tuli Sándor orpanalleni, ilmoitti hän yleiseksi hämmästykseksi: "kiitän nöyrimmästi, minä en syö". "Et syö?" kysyi Lörincz herra ällistyneenä. "Hän kiittää nöyrimmästi", selitti Menyhért herra, "hänen on tapa syödä sangen vähän". "Hm.
Vihdoin vaimonsa ja tyttärensä avulla jalkeille päästyään, hän aivan ällistyneenä joutui korkean vieraansa eteen, joka par'aikaa nousi portaita ylös. Hän kumarsi tämän edessä maahan asti, sopertaen suustansa vallan epätoivoissaan nämä muutamat sanat: "Voi! sire ... sire!" Tuo varrottu vieras, näet, ei ollut mikään muu kuin kuningas Ludovik XI. Kuningas, porvari ja runoniekka.
Päivän Sana
Muut Etsivät