United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !


Julien suhtautui uuteen kirkkoherraan suurella arvonannolla ja toisteli alinomaa: Tuo pappi on minulle mieleen; hän ei tingi vakaumuksistaan. Ja hän kävi usein ripillä ja ehtoollisella, antaen siten ylenpalttisesti hyvää esimerkkiä muille.

Ja kuinka olisi ollut mahdollista vastustaa asiata, jonka hyödystä ja tarpeellisuudesta jokaisella oli sydämmen täysi vakuutus? Vaan pitkäksi kävisi luetella kaikkea sitä, mitä tämä mies teki, joka niin ylenpalttisesti rakasti kansaansa. Tämän kansan keskuudessa hän eli ja vaikutti viisikymmentä pitkää vuotta. Molemminpuolinen rakkaus sitoi ihanan siteen paimenen ja lauman välille.

Senpä vuoksi minun käykin teitä sääli, kun näen teidän noin ylenpalttisesti hummaavan, eikä laisinkaan pitävän huolta tulevaisuudestanne. Minä olen miettinyt montakin keinoa saadakseni teistä ihmistä ja luulenkin löytäneeni yhden, joka varmaankin vie perille." "Ja se keino on?" "Se keino on, että panen teidät naimiseen; muu keino ei enään auta." "Ha, ha, haa!" nauroi Antti-maisteri.

Hän ei jaksanut suvaita ihmisten seuraa: hän kaipasi aistia, hienoutta sanoissa, teoissa ja puvuissa. Muut pitivät häntä naurettavana; hän vihastui näet parjauksista, hän kärsi ylenpalttisesti, jos ketä loukattiin. Hän meni ihmisten mielestä liiallisuuksiin köyhien auttamisessa, antoi heille vaatteita, joita olisi itse kipeästi tarvinnut, saaden lisätyöllä hankkia sitten itselleen toisia.

Paljo olisi minulla hänestä kerrottavaa. Juttelen nyt vain yhden tapauksen. Kerran minä olin vasta tullut hänen apulaisekseen oli hänellä muuan erinomaisen vaikea leikkaus tehtävänä. Minä sain onnen olla hänen apulaisenaan. En ikinä unohda tuota miestä, jolle Jumala oli niin ylenpalttisesti jakanut lahjojaan. Mutta näitä lahjojaan hän käyttikin uskollisena palvelijana lähimmäistensä avuksi.

Tässäpä juuri onkin Gustaf Frödingin erikoismerkitys ja tämä se myöskin selittää, miksi hermostunut ja ylenpalttisesti hienontunut kulttuuri-ihminen voi lukea hänen runojansa yhtä suurella nautinnolla kuin rahvaan mies.

Hänet esitettiin kreivitär Solenstrålelle, joka kiitteli häntä ylenpalttisesti sekä sanoi hänen olevan «la reine du baltanssiaisten kuningattaren josta Aftonstjernat tulivat hyvin nyrpeiksi.

Juopporenttu, joka oli tottunut siihen, että kaikki häntä tuuppivat ja ilveilivät hänen kanssaan, silloinkin, kun tarkottivat hänelle parasta, ei tiennyt mitä ajatella, kun häntä näin ylenpalttisesti kunnioitettiin. Hän vilkui sameilla silmillään epäluuloisesti ympärilleen ja näytti neuvottelevan itsekseen, oliko hänen alettava pöyhistellä vai itkeä. Samalla hän joi niin paljo kuin sai.