United States or Åland ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Saattaa olla, mutta minä nyt vasta huomaan, ett'ei enää oikein sovi kylväjän sanoja lukea massinalla kylväessä, vaan sopiihan niitä kumminkin ajatella." "Mitä kylväjän sanoja?" "Ennen aina kylvettäessä luettiin: "Minä kylvän kyyhättelen Luojan sormien lomitse, Käen kautta kaikkivallan Tälle maalle kasvavalle, Ahollen ylenevälle," j.n.e. "Mutta ei pitäisi antaa noiden joutua unhotuksiin."
Löyettihin lemmen lehti, Lemmen lehti, tammen lastu; Veivät maalle kasvavalle, Orolle ylenevälle. Siitä kasvoi kaunis tammi, Yleni vihanta virpi: Oksat ilmoille olotti, Latva täytti taivahalle, Piätti pilvet juoksemasta, Hattarat hajoamasta.
Viimeinenkin matkatoverini oli eronnut minusta. Huomasin tulleeni suurelle, loivasti ylenevälle lakeudelle. Päivä meni juuri mailleen, lakeus itse oli jo hiipivän hämärän peitossa, mutta minusta näytti kuin olisi sen äärillä kohonnut kaupunki, jonka, kultaiset tornit kimmelsivät iltaruskossa taivaanrantaa vasten. Siis sitä kohden, ajattelin itsekseni. Minun on tiensuuntaa seurattava.
Siitä vanha Väinämöinen otti kuusia jyviä, seitsemiä siemeniä yhen nää'än nahkasesta, koivesta kesäoravan, kesäkärpän kämmenestä. Läksi maata kylvämähän, siementä sirottamahan. Itse tuon sanoiksi virkki: "Minä kylvän kyyhättelen Luojan sormien lomitse, käen kautta kaikkivallan tälle maalle kasvavalle, ahollen ylenevälle. "Akka manteren-alainen, mannun eukko, maan emäntä!