United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän laskosti heti paperin täsmälleen entiselleen, pani sen takaisin pulloon, työnsi tulpan paikoilleen, pani öljykankaan tulpan päälle, luovutti kaiken nuoren Raybrock'in haltuun ja asteli edellä alakertaan. Mutta alakerrassa olikin vaikeampi selvitä kuin ylhäällä. Siitä hetkestä kun he astuivat saliin, nopea naisellinen silmä keksi, että jotakin oli vialla.
Chillip, tarkoittaen juvelikaupan pumpuleita, samalla kuin hän vähän koski vasempaan korvaansa: "Joku paikallinen särky, Madam?" "Kuinka!" vastasi tätini, vetäen pumpulit pois toisesta korvasta, niinkuin tulpan. Mr. Chillip pelästyi niin hänen kiivaudestaan kuten hän jälestäpäin kertoi äidilleni että oli erä, ettei hän kokonaan joutunut hämille.
Heikin sydän ilostui tulpan auki saatuansa; olipa niinkuin hän olisi jo puoleksi pelastunut kaikesta kylmyydestä ja wilusta. "Otan kuin otankin tuosta tilkan kauheaan wiluuni eipä tässä nyt ole ketään näkemässä mutta ei paljoa, ei paljoa, sen werran waan, että wähän lämpenen", mietti hän itseksensä ja hän otti.
Ja kun Pekka oli tottumaton pitämään pitkiä puheita ja näytti itsekin hämmästyvän tätä monisanaisuuttaan, pisti hän tulpan suunsa eteen ja pysäytti samalla hevosensa. Mitä nyt taas? kysyi Bertel kärsimättömästi. En näe enää tulta. En minäkään. Se on kai puiden peitossa. Ei, hyvä herra, se ei ole puiden peitossa, se on vaan vaipunut maan sisään, kun ensin vietteli meidät tänne synkimpään korpeen.
Niin, semmoista joukkoa se oli, joka nyt tuli suntion uutta kelloa katsomaan. Jo ensi ottosista huomattiin, etteiwät nuo ohwakkaat wieraat olleet suntiolle oikein mieluisia, sillä heti heidän tultuansa tuli hän tawallista tarkkaawammaksi, miettiwämmäksi ja wähäpuheisemmaksi; hyräileminen lakkasi heti niinkuin tulpan olisi suuhun lyönyt. "No, missä se on?
»Eihän sitä toki kaikille vielä tule», arvelivat Oulusta palaajat, ja kun olivat itse ryypyn ottaneet, panivat tulpan pullolle ja rupesivat syömään. Vaan mies toisensa jälkeen nousi istualleen ja siitä vänkäysi seisovalle jalalle. Joku alkoi heti puuhailla tupakaksi, ja virkkuluontoinen mies jos oikein sattui ja puhelias, tarttui heti muitten puheeseen.
Astuen kartanon omistajan rinnalle pöydän viereen, kääri hän käärönsä auki, otti tulpan pienen lääkepullon suulta sekä levitti erityisiä sidetarpeita tämä kaikki tapahtui rivakasti, varmasti, ja äänettömällä totisuudella, kuten lääkärin on tapana menetellä vastahakoisen sairaan kanssa.
"Voi teitä, minun pikku penninkini! Kerjäläisellähän semmoisia on, ja Anni on ne häneltä riistänyt. Voi minua yksinkertaista, kirottua narria! Kaikki, mitä hän sinulle noin on sanonut, aivan joka sanan on hän minun suustani saanut. Hänen puheentapansa on monimutkainen kuin tulpan kieli, ja hän osaa kaikkia lankaa onkia.
Hän järkeili kuolemasta ja petäjästään: »Kun se kasvaisi sisästä ontoksi, niin ei tarvitsisi kuoltua muuta kuin sahata vain poikki ja sitte pujottaa ruumiin reikään, niin siellä sitä olisi... Panisi vain tulpan reiän suuhun, niin olisi kuin puupullossa.» Ja sitte jatkuivat ajatukset yhtä laiskoina kuin astuntakin.
Vaikka kotimatkallani iloitsin siitä, että olin pian saava ilmoittaa kalliin uskoni asian sekä kotiväelleni että seudun "uskovaisille", sai vihollinen kumminkin laitetuksi semmoisen tulpan suuni eteen, että se esti puhumasta mainitusta asiasta muuta paitsi sen, mitä äsken sanotuiden puuttuvaisten matkakuulumisieni yhteydessä vajanaisesti ilmi tuli.