United States or Heard Island and McDonald Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suutarit ryhtyivät sanaakaan sanomatta työhönsä ja syntyi kummallinen, järjetön äänettömyys, jonka kuluessa he vaan silloin tällöin katsahtelivat toisiinsa lyhyillä, kysyvillä silmäyksillä, välttäen tyystin kohtaamasta minun katsettani. Olin kuin kuumilla hiilillä. Tukalampaa asemaa lienenkö koskaan tuntenut.
Kaikki kellarit ja ravintolat, joihin saman ammattikunnan mestarien oli tapana kokoontua, kaikki kansainvälisemmät majapaikat, jotka yhtä suopeihin syliinsä sulkivat niin räätälit kuin suutarit, ja vihdoin kaikki kuljeksivien ammatinharjoittajien yömajat olivat ääriään myöten täynnä meluavia vieraita.
Kuule! huusivat useat ympärillä olijat. Ja minä neuvon teitä, ystävät ja suutarit, ajoissa tekemään samoin, jos säälitte vaimoa ja lapsia, joiden ennen pitkää kuulette turhaan vaikeroiden pyytävän leipää... Se neuvo ei vetele... Mihinkä meistä sitten on, jos luovumme ammatistamme! Ei, ei! melusi joukko puhujan ympärillä. Hiljaa, ystäväiseni, antakaa minun puhua loppuun!
Pitäjän suutarit, räätälit, sepät, nikkarit ja muut mestarusmiehet olivat niiden levittäjiä, usein tekijöitäki. Näytteeksi panemma tähän muutamia semmoisia lauluja. Joka tahtoo, niistä myös saapi tilaisuuden tutkia Suomen nykyaikoina vallan ottavata laulua entisen rinnalla ja oman mielensä mukaan parahiten arvella kummanki somuudesta ja muista etuisuuksista. Kreivin sylissä istunut.
Samassa toverusten puhe keskeytyi, sillä pikkuruinen aulis muukalainen nousi tuolille ja käsillään hurjasti viittoillen alkoi puhua ympärillään hälisevälle joukolle: Ystävät ja suutarit! Olen sanonut, että minullakin oli kunnia kuulua teidän ammattiinne, mutta minä luovuin siitä ajoissa, kun näin minnepäin asiat kallistuivat. Te seisotte kadotuksen partaalla, ystäväni!
Hän, näetsen, eräänä yönä hävisi kaupungista ja koko näkyväisestä mailmasta, mutta sen siaan ilmestyi uusi, vieläki kuninkaallisempi Suutari Pylkkeliin. Alappas tuiskuttaa työtä tällekin. Ahaa, liini! kiljaisivat kaikki Suutarit kuin yhdestä suusta, siinäpä se onki temppu.
Koko mailma nyt tahtoi teettää kenkänsä ja saappaansa sillä. Mutta kaupungin entiset Suutarit jäivät jouten, ihan jouten, Liisaseni! Tuostapa nyt Suutarit ajattelemaan ja sitä tekisivät vielä nytkin, jos ei eräs älykäs mies heitä olisi pelastanut. Suutari Pylkkönen keksi näetsen yhtaikaa koko salasuuden ja ilmoitti sen mailmalla.
"No?" kysäisi Juho melkein lempeällä äänellä, vahva käsi lepäsi taas pojan olkapäällä. "Tahdon koettaa " "Enempää en vaadikaan. Huomenna palaan. Räätälit ja suutarit, huomaan, saavat paljon työtä sinun tähtesi." Hän nyykäytti päätänsä rohkaisevaisesti ja meni. Poika jäi liikkumattomana ja epätietoisena seisomaan. Mitä häneltä oikeastaan vaadittiin?
»Siinäpä tuo olis, jos nuo viitsisivät edes kintaansa hieroa», virkahti emäntä, »mutta kun syödyksi saadaan, niin oitis makaamaan.» »Ja maha viereen», liitti Maija. »Ja huulet pitkin tyynyä», jatkoi Jassu. »Niin ne tekevät rengit. Mutta mitähän nälän opettamat suutarit silloin tekevät, kun ei heillä ole kattoa, jonka alle päänsä kallistaisivat?» Miska heittäysi vuoteelle. Nyt vasta naurettiin.
Tuota palelevaa kalloa kokevat sitte suutarit peittää parhaan taitonsa mukaan: kalossiukolle tehdään päähän nahkainen patalakki, kalossiakalle taas tietysti ostotukka. Mutta turhaan useimmiten raukeavat suutarin ponnistukset lääketieteen alalla.