United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän puhuu enemmän surustansa siitä että Kenelmin tavat yhä edelleen ovat niin kummalliset niin vallan erilaiset kuin muiden ihmisten, niinkuin sekin että hän juuri säsongin kestäessä lähti London'ista, ja lähti niin ettei edes palvelijakaan tiennyt mihin hän meni hän ei tahdo Kenelmin tunteita loukata; mutta tällainen menetystapa ei ollut nuorelle korkeasukuiselle herrasmiehelle luonnollista.
Siinä ennusti edellä Surustansa surkeasta, Puhui paljo piinastansa; Mielessä kovin murehti, Suri hengessä syvästi, Sanoi saarnan Juudakselle, Pettäjälle pitkän neuvon, Vielä Siimonin varoitti, Muita muistutti monilla. Vaan ei pettäjä parane, Työstä tyhmästä eriä; Täytti saatanaa sydämmen Yöllä auringottomalla, Ulvos uksesta pakeni Tykö jällen juutalaisten. Luku VIII.
Kun hän joskus vapaaherrattarelle mainitsee Liina, huoaten, sai hän pitkän luennon "Kristityn velvollisuuksista, tyytyä Jumalan tahtoon" ja kokonaisen historian pikku Anastasiesta ja vapaaherrattaren kristillisestä miehuudesta, että hän, huolimatta syvästä surustansa, tanssa amaranthilla.
Tietysti minä en silloin ymmärtänyt, että tämä oli viittaus hänen luultuun kokemukseensa surustansa sortuneen Pidger'in suhteen, mutta siitä vakavasta tavasta, jolla Miss Clarissa nyykäytti päätänsä, näin, että näihin sanoihin pantiin suuri arvo.
Täti Elsa jutteli minulle siitä kauheasta surusta, joka kohtasi häntä, kun hän oli nuori. Rakkaalla äidillämme ja isällämme on myöskin ollut suuret surunsa, vaikka he pääsivät niistä tässä elämässä, ja täti Thekla pääsee surustansa vasta tulevassa mailmassa. Mutta tämä näyttää erinäisellä tavalla pyhittäneen heitä kaikkia.
Antakaa olla, ihmiset, huudahti hän apulaisillensa, virta on tässä paikassa niin virtava, että se on vienyt pienen Feliks'in ruumiin pois mukanansa, kenties, kuinka kauas. Huomen aamulla voimme taas enemmin etsiä. Miten kreivi Robert jaksaa? kysyi hän sitten vanhalta Steiniltä. Onko hän jo surustansa tointunut? Herra kreivi saapi sen itse nähdä, vastasi Stein.
Kautokeinon seurakunta ei nähnyt hänen surustansa muuta kuin hänen hiustensa joutuisamman harmaantumisen ja selkänsä kiireemmän koukistumisen, kuin myöskin, että jokaisena iltana, niin kauan kun Pohjolan talvi kesti, sytytetty kynttilä seisoi yhdell' akkunalla.