United States or South Georgia and the South Sandwich Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kiitollisena muistelen, että prof. E.N. Setälä v. 1887 syksyllä ollen silloin nuori yliopiston opettaja ja v.t. professori antoi minulle »laudatur»-väitöskirjotusta varten hauskan aineen »Jaakko Juteini kirjailijana». Kun sitten Yliopiston konsistoori seuraavana syksynä oli palkinnut kirjotukseni tästä aiheesta, oli tuo väitöskirjani tarkastuksen alaisena keväällä v. 1889 Kotikielenseurassa, jossa esimiehyyttä hoiti prof.

Mutta niinkuin professori Setälä esitelmässään »W. Kilpinen Suomen kielen uudistajana» sivulla 20 huomauttaa, juuri näitä asioita myöskin esittäessään, ei Rask'in ehdotus kuitenkaan johtanut mihinkään tulokseen.

Voikohan enempää tunnustusta pyytää! Tästä päättäen on Juteini ollut itäisessä Suomessa vielä kauan aikaa tunnettu ja kaiketi vielä tänä päivänä vanhimman sukupolven tuntema. Lopella tapasi prof. Setälä, ylioppilasvuosinaan siellä liikkuessaan, myös erään henkilön, joka osasi sen.

Erityistä huomiota ansaitsevat Thiodolf Rein, joka on pannut alkuun varsinaisen filosofisen kirjallisuuden Suomen kielellä, Eemil Nestor Setälä, etevä suomen ja suomensukuisten kielten tutkija, sekä Aukusti Juhana Mela, joka teoksillaan suuresti on edistänyt eläin- ja kasviopillisen kirjallisuuden kehitystä.

Agricolan Käsikirjan ja Messun sekä kaksi käsikirjoitusta, joista toinen on yllämainittu suomennos, ovat E. N. Setälä ja K. B Wiklund julkaisseet Suom. Johdatuksessa E. N. Setälä osoittaa todennäköiseksi, että mainittu käsikirjoitus on M. Westh'in tekemä. Hengellistä runoutta.

Setälä ylioppilasajaltaan, johon tietämään jo viittasimme samalla kertaa, kuin Päivärinnan tiedonannosta puhuimme, vaikka tätäkin tietoa käytimme silloin todistaaksemme, että Juteinin nimi aikoinaan oli tunnettu ympäri koko Suomen niemen.

Olen työni kestäessä saanut arvokastakin apua muutamilta henkilöiltä, minkä täten kiitollisena tunnustan; mutta ennen muita on minun mainittava kaksi ystävääni prof. E.N. Setälä sekä toht. A.V. Koskimies, joiden neuvot ja kehotukset ovat olleet tehokkaina kannustimina työni kestäessä. Heinolassa syyskuulla 1915.