United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Saviseinät ja matalat, oljilla katetut huoneet eriävät kummallisella tavalla uusista rakennuksista, vaaliruhtinaan palatsista ja kirkosta kaupungin läntisessä päässä, kaupunginkirkosta keskikohdalla, Augustinin-luostarista ja yliopistosta itäisessä päässä likellä Elsterin porttia ja asuntoamme.

Linnanpäällikkö tutkii tarkasti miestä ja hänen papereitaan ja näyttää olevan tyytyväinen tarkastukseensa. Sen jälkeen osoittaa hän vieraille huoneen linnan itäisessä osassa ja määrää heille annettavaksi kaikkia niitä virvokkeita, jotka voivat olla tarpeen näin ankarana vuodenaikana tehdyn pitkän matkan jälkeen.

Linnan portilla oli vilkas liike, siitä kun kulki edestakaisin sekä venäläisiä sotilashenkilöitä että anomusretkillä liikkuvia suomalaisia. Heidän mukanaan pääsin vartijain estämättä linkkasemaan linnanpihalle. Galitzin seurueineen asui uuden linnan itäisessä siipirakennuksessa, missä itse Galitzinin hallussa olivat ne ylimmän kerroksen huoneet, joissa Pietari Brahe aikoinaan oli asustanut.

Rohkeana Povi nousee taas ja ihanainen pää, Jonka hiuspalmikot kuin kärmeet mustat Luikertelee vaeltajan hartioil. Käyskelee hän, koska säteilevä päivä Länteen kaatuu; mutta päivän paisteessa Vaaleana loistaa poski pyöree immen, Niinkuin lumitutkahimet tunturin Tuossa itäisessä ihanasti loistaa.

Saaren itäisessä päässä oli soukka, metsäinen niemi, jossa kasvoi niin tiheältä sekaisin kietoutunutta pikku-metsää, että oli melkein mahdoton nähdä sen läpi lehtien vielä puissa ollessa. Lähelle sitä erittäin soukkaa kannasta, joka yhdisti tämän niemen varsinaisen saaren kanssa, oli pieni puulinna rakennettu ja vahvaksi varustettu, jotta voisi kestää väkirynnäkön.

Moni juna, täynnä matkustajia, pelastuu melkein kuin ihmeen kautta mäsäksi rikkoutumasta. Näistä tilaisuuksista ei tiedä kukaan muu paitsi kuljettaja ja koneenlämmittäjä. Muistanpa kerran kun olin veturia kuljettamassa eräässä itäisessä kreivikunnassa. Mutkaa kiertäessäni, näin yht'äkkiä toisen junan tulevan vastaan samaa rataa myöten. Minä kyllä jarrutin, mutta mielestäni se oli jo myöhäistä.

Se huone, johon nyt astumme, on linnan itäisessä tornissa eikä suinkaan tee mitään iloista vaikutusta. Se on suuri ja pimeä. Vaikka se onkin auringon puolella, pääsevät talvisen päivän pian haihtuvat säteet ainoastaan niukasti tunkeutumaan pienen, paksulla rautaristikolla varustetun ikkunan läpi.

En saata jättää mainitsematta niistä, nimittäin saksalaisen kaupungin lähetyssaarnaajan Oostermorin, joka jo vuosikymmeniä on harjoittanut ihmisten kalastusta Lontoon itäisessä osassa ja jonka hivukset tosin siinä työssä ovat käyneet harmaiksi, mutta jonka sydän ei ole vanhentunut eikä kylmentynyt.

Saadakseen sijaa tälle ihmisjoukolle oli neiti Regina antanut heidän käytettäväkseen sekä piispan huoneet että myöskin kaksi omaa asumaansa, komeasti sisustettua salia, ja muuttanut itse neitsyineen kahteen pieneen kamariin itäisessä tornissa. Turhaan koetettiin hänelle vakuuttaa, että tämä paikka oli enimmin uhattu; hänellä oli tästä paras ja laajin näköala koko linnasta, ja siitä ei hän suostunut luopumaan.

Voikohan enempää tunnustusta pyytää! Tästä päättäen on Juteini ollut itäisessä Suomessa vielä kauan aikaa tunnettu ja kaiketi vielä tänä päivänä vanhimman sukupolven tuntema. Lopella tapasi prof. Setälä, ylioppilasvuosinaan siellä liikkuessaan, myös erään henkilön, joka osasi sen.