United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt hän riidellä tenäsi Punnitulle: »Kun Jaakopin kaivosta kerran loppui vesi niin ... Jordanista asti piti vetää juomavesikin, niin miten kävi?» Kumma mies! Sukeutui riita, sillä Maija oli aina riitelyvalmis. Riidan hengessä ynseili hän jo Sakarille: »Mistähän tuota sinäkin tiedät kaikki raamatun kaivo-asiat!» Kohta oltiin tositorassa.
Mutta tiukasti todisti Sakari, Jussi Punnitulle kostaaksensa, sen kauheata viisauden liiallisuutta: »Siinä on ihan liika viisas mies. Ihan pirun kyynäröllä mitaten on sille syntiselle viisautta annettu!» Ja silloin kirkastui hurskaan Pykäläisen äly: Sakarin täytyi olla todellakin totinen kristitty, koskapa vihamiehestänsäkin, niin hyvää puhuu, suosittelee sitä ihan valtiopäiville.
Jussi Punnitulle kostonhaluisena jatkoi Sakari, uhkaili, kuin ankaran saarnaajan tavoin julisti: »Minä, jos ei muu auta, niin kiipeän Punnitun mökin katolle ja savutorven kautta kolistan ja kopistan sitä paatunutta paikkaa, niin että sen pitää herätä.»
Mutta silloin tapahtui odottamatonta. Sakarin neuvosta oli nelikymmen-miehinen joukkonsa koonnut matkan varrella kaikki sianporsaat, ja kullakin porsas, joillakin kaksikin porsasta kainalossa, syöksyi nyt hurja, iloinen joukko johtajansa johdolla mökkiin. »Punnitulle porsaat!» komensi Sakari ja oitis piti mökissä iloa neljäkymmentäneljä iloista ja viatonta porsasta.
Ei häntä oltu vielä koskaan loukattu näin verisesti. Hullu! Ei hän voinut sitä loukkausta anteeksi antaa. Punnittu jatkoi työtänsä. Vaiettiin. Mutta Sakari latautui nyt vihassaan itseään Jussi Punnittua varten. Ja kun hän oli valmistunut, ärähti hän Punnitulle yhtäkkiä vihaisen uhmaavana: »Elä kekkaa!»