United States or Mongolia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja hänen pikku vaimonsa, joka niin pelkäsi koetuspäiväänsä pitäisikö hänen nyt kestää se yksinänsä, ilman miehensä tukea. Pitikö vieraan lääkärin nyt osoittaman hänelle noita pieniä apuja, joita hän naisellisessa kainoudessaan tuskin ottaisi vastaan mieheltäänkään? Se ajatus kävi hänestä kiusalliseksi. Hän hypähti seisoalleen sohvalta ja meni etsimään Niinaa hänen mielensä halusi syleillä häntä.
"Johan minä sain kylliksi paljon lahjoja joulun-aattona", sanoi Niina vakavasti. "Niin, mutta eihän sinun pidä kuitenkaan jäädä ilman tämmöisenä päivänä", sanoi Rolf. "Pitäisikö sinun vaan seisoa ja katsoa valmista, kun muut availevat pikku kääröjänsä." Niissä sanoissa oli jotakin, joka loukkasi syvästi Niinaa.
Huolimatta Niinan innokkaista vastustelemisista otettiin siis kohta emännöitsijä. Niinaa se kyllä vähän loukkasi, että hänet niin erotettiin oman taloutensa hoidosta vieläpä se loukkasi enemmänkin, kuin jos Rolf olisi lausunut olevansa tyytymätön hänen taitamattomuuteensa ja vaatinut häntä oppimaan itse hoitamaan taloansa. Niina olisi sen kyllä oppinutkin, sillä hänellä oli hyvä tahto.
"Hyvin", vastasi Rolf, antaen kätensä vaipua. "Taistelu on nyt lopussa. Minua uuvuttaa." Niinaa kauhistutti tuo vastaus. Rolf oli jo poissa niin toivottoman kaukana hänestä. Jo alkoi tulla hämärä huoneessa, ja Rolf yhä vielä makasi. Niina ei huolinut ottaa tulta, kun pelkäsi siten herättävänsä hänet.
Samassa nukkui hän, pää nojallansa taapäin tuolinselkää vasten. Viiden minuutin perästä avasi hän jälleen silmänsä, katsoi kaikkia, jotka seisoivat hänen ympärillään, taputteli hiljaa Niinaa poskelle ja sanoi: "Nyt menen levolle. Huomenna voin kyllä taas hyvin." Mutta Niinan kasvoista näkyi vieläkin semmoista säikähdyksen kauhua, että Rolf tuli levottomaksi hänen tähtensä.