United States or Tuvalu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Anna Liisa itki pariin kertaan. Maija Liisa päivitteli: »No jo on paha henki saanut vallan Liperissäkin! Kun nyt tuon Ihalaisenkin ja otti ja riivasi! Siihen se vie tämä jumalaton elämä... Hohhoi!... Hohhoi!» Anni Liisa oli sekaisin aivan. Ajatteli taas sitä nenästä huomauttamistaan. Itkun lopussa hän silloin valitti: »Ottikohan tuo nyt sitte siitä sen mieli myrtyäkseen?
»Se pistelee ... se pistelee, että jos hän tulisi minulle akaksi, niin pitäisi sateisellakin ilmalla lähteä esimerkiksi niittämään, tahi pakkasella viemään lehmille vettä», ajatteli Jussi, ja juonitteli yhä katkerampana, pistäen hänkin, jopa kehaisten: »Tottapa se on niin laitettu... Vaikka eletäänhän sitä Liperissäkin ja omaa leipää syödäänkin, eikä tarvitse maidonkaan kalleuden tautta maidon puutetta kärsiä, kun omat lehmät lypsävät minkä vain nännistä kehtaa vetää.
Jussi taas oli sillä aikaa ajatellut toista asiaa ja kysyi nyt: »Vai jo siitä on toista vuotta Makkos-vainajan kuolemasta! Kyllä kai se on täällä Joillakin sama laki kuin Liperissäkin, jotta vaimonpuoletkin pääsevät jo vuoden päästä toisille kuuluutuksille, jos vain itse sitä haluavat?» »Eipä tuota ole tullut perätyksi, kun ei tässä ole ollut mitään aikomuksiakaan.
Hän oli nyt kuin muukalainen vieraalla maalla, ja Liperin maitopytyt juohtuivat mieleen. »Onnellisia ne, jotka siellä saavat asua ikänsä!» huokasi hän itsekseen, ja ääneensä hän sanoi: »Ihmisiähän siellä Liperissäkin elää, ja mikäs siellä on eläessä semmoisessa pitäjässä!» Se vielä puuttui: Kaisa tahtoi viitata, ettei hän muka liperiläisiäkään niin ylenkatso, ettei pitäisi niitä ihmisinä.
»No voi, voi sitä Vatasta!» ihastui Kaisa, ja Antti huomautti vielä Niirasen asiasta: »Se oli semmoista nuoruuden hulluutta tältä Vataseltakin silloin, mutta on sitä nyt jo siellä Liperissäkin viisastuttu.» Kaisakin oli jo alkanut ajatella Liperiä, ja miten ihanaa olisi päästä taas entisille olomaille.
Hän innostui ja kehasi herroja: »Kyllä ne pojat tarvitsevat vähä toisetkin housut vuodessa! Paikkaa ne pojat eivät siedä polven päässäkään, uutta verkaa vain torvelta ja uudet housut!» »Ja olisihan niitä täällä Liperissäkin kunnollisia kotivävyn paikkoja ... semmoisiakin, joissa ei olisi appiukkoakaan eikä anoppiämmää riesana», tokaisi Maija Liisa kuppiaan täyttäen.