United States or Central African Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lahjoittakaa minulle siis lempeytenne tahi valmistakaa itsenne porttona heitettäväksi käärme kuoppaan. Myrkylliset käärmeet kiertäytyvät siellä kauniin kaulanne ympärille ja nälkäiset iilimadot imevät viimeisen veripisaran rakastavasta sydämestänne. Ettekö vapise kauheata kohtaloanne, jonka itse valmistatte itsellenne?"
Minä olen käsittänyt, että herrani on asettanut minut tänne työskentelemään ja että minä ehkä vielä voin vaikuttaa jonkun olennon autuudeksi. Ei, ei Cassy, minä pysyn täällä ja kannan ristiäni kärsivällisesti." "No, odottakaa sitte Jumalan nimessä kohtaloanne", sanoi Cassy murheissaan. "Minun mieleni tekee pois näkemään jälleen rakasta lastani." "Entäpä jos lähtönne huomataan?"
Ah, hän ansaitsisi tuhannen kertaa kuolla, sillä nykyisin on eräs nuori ja kaunis aateli neiti, nimeltä Maria Stjerne, joka monta kuukautta on vastustanut hänen kiusauksiaan, langennut hänen uhriksensa ja makaa nyt hänen kanssansa. Te, jalo neitiseni, ettekö kauhistu hirmuista kohtaloanne? Te olette määrätty korvaamaan häntä ja joku muu onneton sitte edessäkin korvaamaan teitä."
Ja teidän pitää yksin ylläpitää se?! Ette jaksa! Minä säälin teidän kohtaloanne. Antakaa minun auttaa teitä.
Tyytykää täyttämään tehtävänne siinä asemassa mihin Sallimus teidät on asettanut; siunatkaa kohtaloanne, joka sallii teidän säilyttää omantuntonne levollisena, eikä pakota teitä isoisten tavoin antamaan onnenne riippua alhaison vaihtelevista mielipiteistä, tai alhaisten tavoin alistumaan ylimystön tahdolle voidaksenne elää.
Annoin, että hän nukkuisi, en tahtonut enkä aikonut. Hyvä on, sanoi puheenjohtaja, nähtävästi tyytyväisenä tutkimuksen tuloksiin. Kertokaa nyt siis, kuinka asia oli, sanoi hän nojaten taaksepäin ja pannen molemmat kätensä pöydälle. Kertokaa kaikki tyyni, niinkuin se oli. To voitte, avomielisesti tunnustamalla, lieventää kohtaloanne. Maslova katseli yhä suoraan puheenjohtajan silmiin ja oli vaiti.
Minä olen teidän alamaisenne ja minulla ei ole muuta oikeutta kuin kunnioittaa teitä, valittaa teidän kohtaloanne ja ainiaaksi kätkeä sydämeeni muisto teidän hyvyydestänne. Jääkää hyvästi! Vähän aikaa oli ruhtinatar vaiti. Sitten sanoi hän kylmästi ja käskevästi: Minä kiitän teitä, kreivi, huolenpidostanne, Menkää noutamaan hovinaisiani; minä odotan heitä täällä.
No, onpa sitä nyt vaikeanlainen parantaa. Se on minun asiani. Mutta jos te ajattelette omaa kohtaloanne, niin se, mitä mamma oli tahtonut... Minä en ajattele omaa kohtaloani. Vainaja on niin runsaasti jakanut hyväntahtoisuuttansa minulle, etten voi toivoa mitään enempää. Mutta sanon vieläkin, että turhanpäiten otatte asiaa sydämmellenne, semmoista tapahtuu jokaiselle.