United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !
Taas jatkoi mestari: »Ka, kuten jo sanoit niin tää on lujahenkinen poika ... siihen ukko Jäppis-vainaaseen... Niin jotta kyllä siinä mestarin hengestä hik tipahtaa, ennenkun on joka puustain pojan piässä.» »Ka», yritti taas isä, mutta aivosavut tukkesivat kaiken ajatuskyvyn. Hänhän ei ollut tottunut tinkimiseen. Kierreltiin siinä hyvä tovi. Selvittiin toki asiasta, sovittiin lisäpalkasta.
Niin yhtyi kukkien ja metsän sohu Kun heissä sama salon henki huokui Niin yhtyivät ne kosken kohinahan, Jok' alla niityn vuoren juurell' ähkyi Ja neuvoi, ett' on elämä vaan taisto Ja työ, kuin kosken, joka jyskää, jauhaa Ja myllärin, jok' ohjaa, takoo myllyn Ja miehen, joka pellollaan par'aikaa Hik' otsassaan maan muokkaa, kyntää, kylvää, Ett' taisto ja työ pysyvää luo yksin.
Se ei tule tuo löyly yht'äkkiä puhaltamalla, niin että sorkat ovat palaa, voan noin näet vain verkalleen, yhä lämpimämmin ja lämpimämmin... Ka, kun se tuoksuu tervalle ... enpä oo ikinän' tämmöistä löylyä ... ähhäh, jopahan viimeinni alakaa hik' irtautua ... eihän tässä kohta ennee näe mittään ... nyt en ennee erota kuin hoamuja ... missee sinä oot? ka, sielläkö ... en minä vielä tule.