United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta mimmoisena kohtaa tämä uskon kysymys meitä, jotka olemme eksyneet harhaan totuuden tieltä, jotka olemme eläneet ilman Jumalata, ja vasta kesken elämätämme heräämme totuuden ymmärrykseen? Yhä ja yhä samana. Me olemme koko ikämme puuhanneet omissa tarkoituksissamme, toteuttaaksemme vaan oman tahtomme.
Mutta aamulla kun heräämme ja näemme muutoksen luonnossa, lehden puissa, kukat nurmikossa, tunnemme lämpimän auringonpaisteessa ja kuulemme laulun ilmassa, silloin sanomme: Kevät on tullut!" "Minä pidän teidän vertauksestanne. Ja jos on turhaa kysyä rakastajalta kuinka kauan hän on rakastettuansa tuntenut, niin on melkein yhtä turha kysyä onko hän kaunis.
Laulakaatte sitä pientä, surullisen suloista laulua, jos teitä valtaa huolinen kaipaus tahi muistot murheelliset! Vanhat, aikoja sitte nukkuneet tuskat silloin heräjävät ja silmänsä avaavat, hiljaa pyytäen: "antakaa meille vielä kerran huokaus, uhratkaa meille vielä kerran kyynel, niin me taas kernaasti uneen menemme ja heräämme ainoastaan silloin kuin meitä uudelleen huudatte."
Kun sitten kaikki läksyt ovat opitut, ja me heräämme hänen kuvaansa, silloin sinä ja minä yhdessä saamme veisata sitä 'Amenta' ja sitä 'Hallelujaa, jota meidän täällä täytyi niin kauan opetella, ja silloin, silloin emme tarvitse mitään muuta!" Tuorstaina, toukokuun 2 p. 1745.
Hän sanoi, että raamattu puhuu 'heidän mahdistansa, joka ei kuole, ja tulesta, joka ei sammu, ja että se merkitsee, että jokainen syntinen, joka joutuu helvettiin, saa omat vaivansa omien syntiensä mukaan. Ja hän sanoi, että mato alkaa kalvaa sieluamme jo nyt, kun heräämme syntejämme tuntemaan.
Oikeammin sanoen, se tapahtuu kuitenkin ani harvoin lisäsi hän hyvin tunnontarkasti. Sitte uneksit varmaankin nyt juhannus-yönä sanoi Meeri leikillisesti. Nyt meidän täytyy nukkua, muuten heräämme liian myöhään huomenna. Meeri oli unien suhteen ennustanut oikein.
Kulkuset soivat! Me ajamme hiljaisten metsäin läpi, ohi asuttujen kylien ja pienten köyhäin mökkien, joissa lapset iloitsevat palavien kynttiläin ja takkavalkean ääressä, me ajamme, ajamme Unelan maille, pienoiseni ja kun heräämme, ovat hevoset jo isoäidin talon pihalla, me olemme kotona!
Ja meitä, jotka jo täysikäisinä tai ikämme lopulla heräämme Kristuksen sanomaa ymmärtämään, kohdannee siis uskon kysymys aina siinä muodossa, että Jumalan tahdon täyttäminen esiintyy meille ristiriitaisena koko sen elämänrakennuksen kanssa, jota olemme kokeneet pystyttää, ja vaatii meitä palvelukseensa ilmoittamatta meille tuumankaan vertaa siitä uudesta tulevaisuudesta, joka nyt on meidän edessämme.
Kun elämän myrskyt ovat voitetut, ja me heräämme ensimmäistä kiitosvirttämme toisella rannalla veisaamaan, kohtaammeko siellä silloin joukon miehiä ja naisia, pelastettuja vielä onnettomammasta haaksirikosta kuin tämä, vuodattamasta sydämensä kiitollisuutta, ei meille, vaan Hänelle, joka on rakastanut meitä ja lunastanut meitä Jumalalle omalla verellänsä; Hänelle, joka ei ainoastaan ole pelastanut meitä synnistä ja helvetistä, vaan meille myöskin avannut tien taivaasen ja Jumalan luo?
Mutta kun näemme, että tämä kaunotar myypi itsensä kalleista kivistä, pitseistä, koristeista ja hajuvesistä, myypi itsensä saadaksensa astella pehmeillä matoilla ja laulella kultaisessa häkissä ja kun koko maailma nauraa meidän hulluudellemme, että luulemme naisen olevan käyttämättä kauneuttansa hyödyksensä, silloin heräämme katkerin tuntein aatteiden ja tunteiden maailmasta, ulkomaailman todellisuuteen.