United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
RUOTSILA. Ja nyt hyvää yötä, herra herrassyörinki! Minua nukuttaa. Onkin jo kello kaksitoista, ja me maalaiset emme ole tottuneet näin yökausia valvomaan. Meillä sanotaan aina: illan virkku VINGLER. aamun torkku, sen tiedän minäkin hyvin, herra Ruotsila. Levätkää siis rauhallisesti. Kolmen viikon perästä saatte tuomion. RUOTSILA. Hyvää yötä, herra herrassyörinki, terveisiä paljon kotiinne!
Herrassyörinki Vingler on taitava mies! LIND. Sepähän sitte nähdään! RUOTSILA. Jaa, jaa, kyllä se nähdään! Tämä riita saattaa sinun vielä tilaltasi LIND. eli sinun lampeen, Sen hyvin kernaasti suon, että ähmissäsi hukutat itsesi siihen. RUOTSILA. Hyi, hyi, sinä olet jumalatoin! LIND. No, oletko sinä kristitty olevinasi? RUOTSILA. Enhän minä muka kristitty ole!
Ja meidän pitää voittaa, luottakaa vaan minuun! RUOTSILA. Ja jos emme voita, niin alamme riidan uudestaan! VINGLER. Se ei ole tarpeen, me emme voi tapata! RUOTSILA. Hyvä, herra herrassyörinki hyvä. Lihavan sian lähetän teille vielä päälle päätteeksi, kuin tuomion kerran saan käsiini. VINGLER. Se ilahuttaa minua jo edeltä-käsin, ja hyvälle se tulee minusta maistumaan.
RUOTSILA. Ei kukaan, me sovimme vaan. VINGLER. Mitä? LIND. Ja sovimmekin oikein sydämestämme. RUOTSILA. Ja jos ennen olisimme joutuneet suuta-suuksin asiasta, niin olisimme sen jo ennen sopineet pois. LIND. Vanginvartija, nuo riitakirjat kenkkäämme teille puun lisäksi. KASKI. Niin tulkaa nyt alas herra polisisihtierin tykö; herrassyörinki Vingler on puhunut teidän edestänne ja te olette vapaat.
Näittekö tämä aamuna, kuin hän tuli meille vastaan senaatin rapuilla, miten se veitikka naamaansa väänteli ja oli leppyisä olevinaan? Vaan minua ei hän pehmitä! VINGLER. Aivan oikein, pitäkää vaan päätie. RUOTSILA. Ja kohtahan se nyt saadaankin jo päätös, eikö niin, herra herrassyörinki? VINGLER. Aivan kohta, herra Ruotsila, korkeintaan parin kolmen viikon perästä!
RUOTSILA. On nyt päättynyt! LIND. Päättynyt se on, kuin onkin! Edelliset, Kaski, Vingler. Johan päivä alkaa valjeta, herra herrassyörinki. Eivätkö, lempo vieköön, ole tukkanuottaisiila. Erillenne, hyvät herrat! Mikä täällä on, mikä hätänä, yövartija toi juuri nyt sanoman minulle, ja minä läksin joutuisasti teitä vapauttamaan kuka teille pahaa tekee, herra Ruotsila?
Parikolmekymmentä vuotta oli niitä tosin jo Ruotsilan Herrassyörinki pitänyt; mutta mitäs siitä, eihän huutokaupassa usein uusia myydäkään, eikä kolmella ruplalla juuri uusia saadakaan. Kun Muikkulan Matti kietoi turkkinsa ympäri pitkän, kirjavan villavyön ja painoi ruskean karvalakkinsa päähänsä, niin varsin uhkealta hän näytti.
LIND. minun asianajajani sanoi aina, ett'ei minun millään tavalla pitänyt luopuman oikeudestani. RUOTSILA. Ja herrassyörinki Vingler käski minun pitämään oikeudestani kiinni. LIND. Ovat ne kyllä seljän takana meille nauraneet! RUOTSILA. Ja meitä tyhminä talonpojan tolvanoina pitäneet! LIND. Kuin semmoisen rahan meiltä kiskoivat!
Hiisi, kuinka pitkät matkat täällä, tässä teidän pääkaupungissanne ovat! Jo toista tuntia olemme astuneet. VINGLER. Nyt olemmeki jo perillä. Majatalonne on tässä. RUOTSILA. Aivan oikein. Te teitte, herra herrassyörinki, minulle suuren hyvän sillä, että läksitte minua saattamaan; en olisi päivälläkään osannut sieltä kotiin, saatikka yöllä.
Se on uppiniskainen mies, tuo vartija. No, jos nyt se yövartija olisi edes mennyt asianajajatani, herrassyörinki Vingler'iä hakemaan, niinkuin lupasi, niin tulisi se ehkä ja vapauttaisi minut täältä. Vaan pitäneekö yövartija sanaansa, eihän minulla ollut hänellekään antaa juomarahaa! Voi mikä hirmuinen nälkä minulla alkaa olla! Voi, kuinka tuo hyvälle haisee.