United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä mieluisampi oli Johannekselle paikka Lateranin edustalla. Ihmisliike siinä oli vähäinen. Ainoat liikkujat loivasti viettävän torin alipäässä olivat jotkut rauhalliset maalaiset, jotka saapuivat San Giovannin portista kaupunkiin ruokatavaroitaan ja hedelmiään myöskentelemään.
Tämä vertaus ei ole paljas satunnaisuus; sillä totta puhuen, hänen ihanuutensa oli nostanut huomiota tässä yksinäisyydessäkin, ja läheiset maalaiset, sillä runollisella osaavaisuudella, joka on yleinen Andalusiassa, olivat antaneet hänelle liikanimen: "Alhambran Ruusu."
Vaikka matkustaja ei herättänyt suurta huomiota tiellä vetelehtivien kylän laiskurien silmissä, ja vaikka leski Duval tervehti häntä aivan välinpitämättömästi, ei hän sentään ollut niin tavallinen ja jokapäiväinen vieras kuin nämä maalaiset näyttivät luulevan.
Se ei ihmekään ole, jos ei sisar, joka asuu kaukana Hämeessä, mitä hänen hyväkseen tekisikään, sillä tuskin hän niin varmaan tietääkään näin kurjasti asiain olevan, maalaiset kun eivät paljoakaan kirjevaihtoa käytä, vaan ennemmin menevät itse asiansa toimittamaan.
Niin, ei nyt maalaiset pääse maitoineen tänne, mutta näettekös, minä pääsen! Nyt se on minun vuoroni tehdä kiusaa. Saan ottaa minkä hinnan tahdon. 80 penniä litra, ei se siitä alene. Ottakaa nyt maalaisilta 20 pennillä! Kah, miks'ette ota? Tuokaapas niitä astioitanne tännemmäksi!»
Kaikissa näissä ihmisissä hän ehdottomastikin tunsi nyt nuo samat maalaiset olennot, jotka olivat jätetyt ilman maata ja sen kautta karkoitetut kaupunkiin.
"Hidasta väkeä, nuo maalaiset tilanomistajat jälessä aikaansa. Noh?" "Olen kuullut, että Bertram Fletwode oli tätä tuumaa vastaan, mutta hänen poikansa kehoitti häntä siihen. Tällä pojalla, Alfredilla, sanottiin olevan vieläkin suurempi toimintokyky kuin hänen isällänsä oli. Mrs Campion tunsi vallan hyvin Alfred Fletwode'n.
Tämän kautta sammui heiltä toivo saada asua kaupungeissa, mutta samalla myös heidän kunnianhimonsa ja työhalunsa. Maalaiset ovat nyt vakuutetut siitä, että heiltä muut alat ovat suljetut, että heidän täytyy kaiken ikänsä viljellä peltoa ja että kaupunkilaiset heidän kustannuksellaan elävät paremmin kuin he itse.
Viimein kova aika sai kaupunkeihin, maakaupunkeihin ensin, merikaupunkeihin sittemmin. Niiden satamat olivat jäässä, niiden laivat hukkuivat myrskyissä. Nälkäiset maalaiset kalvoivat niitä niinkuin rotat syöden kaiken, minkä käsiinsä saivat. Itse Tukholmassa ryöstettiin eräs leipurinpuoti.
Maalaiset tanssivat niityllä, lapset leikkivät nurmikolla; ei kukaan aavista vaaraa, kaikki elävät vain siksi hetkekseen.