United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hiljaa hän astui saliin ja meni sisähuoneeseen. Roosa lepäsi siinä tyynenä ja rauhallisena vuoteellaan. Jonkunlainen levoton tunne valtasi Heddan, ja hän lähestyi siskoansa, joka nyt, lempeästi hymyillen, avasi silmänsä. "Terve tuloa taas!" lausui Roosa ja ojensi kätensä sisarelleen, joka istui sängyn laidalle.
Saatoinpa sanoa, en häntä nyt niin tarkkaan muista. Kohta hän sen tekikin, rangaistus seurasi minulle siitä melkein heti kohta. Saanko kertoa, kuinka se tapahtui. Kerro, kerro. Lauri kertoi, mitä hänelle oli tapahtunut Heddan kanssa ja mihin suhteisiin hän oli joutunut siitä vanhempainsa kanssa. Pitääkö hänen olla pahoittamatta heidän mieltänsä, vaiko tehdä, niinkuin omatunto käskee?
Lauri tekee oikein, sanoi Hanna. Jos hän tahtoo olla rehellinen mies, ei hän voi muuten tehdä. Niin minustakin, sanoi Kaarina. Mutta minä sanon, että hän tekee väärin, ja minusta olet sinä, poika, jo tarpeeksi häpäissyt perhettäsi ja kotiasi, että voisit meidät ainakin tästä säästää. Paneeko pappa minut ja Heddan kuulutuksiin vai ei? En. Sitten täytyy minun pyytää Helanderia sitä tekemään.
Niin, ja minä tahdonkin sen tunnustaa! Ei tässä kukaan sinun synnintunnustuksiasi kaipaa. Kuulkaa! huusi Lauri nyt niin, että se tunki kaikkiin huoneisiin ja veti sieltä taas uteliaita saliin. Kuulkaa, mitä sanon! Minä olen tehnyt suuren synnin, minä olen vietellyt viattoman tytön, mutta minä tahdon sen sovittaa, minä tahdon mennä naimisiin Heddan kanssa. Herra Jumala, onko hän hullu?
Säälin tunne herahti hänen rinnassaan, hän epäröi hetken, pelästyi heikkouttaan, jos viipyisi, ja syöksi suustaan, kääntyen samassa menemään: Minä tulin vain sanomaan, että Heddan lapsi oli myöskin minun, mutta että minä Hän oli miettinyt sen valmiiksi ja aikonut sanoa: mutta että minä kyllä aion hänet naida ... mutta ei saanutkaan sitä tehdyksi.
Ruustinna suri Robertia ja oli huolissaan Lauristakin, josta hän ei ollut päässyt selvyyteen Heddan asiassa, mutta aavisti kuitenkin, ettei kaikki ollut lopussa, vaikka oli siltä näyttänyt. Rovastia vaivasi ja painoi hänen suhteensa Helanderiin. Välit olivat kiristyneet niin, että he tapasivat toisensa vain virkatoimissa.
Ilman minun suostumustani ei sinua voi kukaan kuulutuksiin panna. Olet alaikäinen. Silloin täytyy minun ilmoittaa rehellinen aikomukseni jollain toisella tavalla. Heddan maineen tähden tahdon minä, että maailma tietää, että lapsi oli minun ja että minä en aio häntä hylätä. Mutta sama se, voin saattaa sen tiedoksi jollain muullakin tavalla.
Täytyy kai ruveta pitämään Mustia sisässä öiseen aikaan. Kuinka sinä voit, pappa, tuolla lailla? nyyhkytti ruustinna. No, kas niin nyt... Sen sijaan, että neuvoisit ja ohjaisit Lauria, joka nyt kuitenkin on vain lapsi... Kaunis lapsi! Siihen voi olla Heddan syytä yhtä paljon kuin hänenkin. On hänen asiansa tulla minulle puhumaan eikä minun hänelle. Sinä olet nyt hänelle niin tyly ja kylmä.
Käveli kirkolle päin ja sillalle päin, ja hänen nähtiin pysähtelevän ja seisahtelevan. Silmät seisoivat hänellä päässä kuin pelästyneellä, tukka oli pörröllään. Antero koetti lähetä häntä, mutta ei päässyt luo. Muutamain päiväin perästä tuli Hannalta tieto, ettei Heddan henki enää ollut vaarassa, vaikka hän vielä olikin hyvin heikko. Silloin se purkautui.
Minä pyytäisin, että pappa kuuluttaisi minut ensi sunnuntaina, kuuli Antero hänen sanovan. Mitä sinä puhut? Niin, minä pyytäisin, että tekisitte sen. Ja kenen kanssa? Heddan. Ole nyt hulluttelematta, poika. Se on minun totinen aikomukseni. Ruustinna, Hanna ja Naimi riensivät sinne toisista huoneista. Mitä Lauri sanoo? kysyi ruustinna. Pyytää panemaan kuulutukseen Heddan kanssa. Herra Jumala!