United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nyt ruhtinatar hetkeksi synkeytyi Ikään kuin synkeydestä poikansa, Mut hyvän mielen sai heti kuitenkin Ja häntä kohtaan kätensä jalosti Ojenti, otti askeleen eteenpäin Ja häntä kerran suuteli poskelle. "Nyt terve tultuasi, mun Dmitrini!

Tuo poika, Dmitrini, joka halpana Palautui äitinsä tykö, niin kuin , Parempi oil hän kuin näkyi olevan; Monissa tappeluissa hän jalosti Oil sotinut, ja urhoollisuutensa, Pultaavan voiton myös oli päättänyt; Hän oli haavoitettuna, rakkahin Hän oli tsaarin mies, oli kenraali."

Nyt kului hetki ääneti, hengeti, Ja Dmitrin huulet vastaukseksi ei, Vaan outoiseksi nauruksi liikkuivat, Ja taasen jalo äitinsä virkkoi noin: "Ei julki huoli Dmitrini vastata, Niin kuin nuo kuvat kysyvät, samoin myös Hän vaiti tahtoo heille nyt vastata; No olkoon niin! mun ylpeä riemuni On siinä että vastuuta saamatta itse kyllä huoleton olla voin.

Oi äitini, tuo rehtevä poikanne, Tuo aina suositeltu ja rakkahin, Kanss' orjattaren sukuas lisää hän, Hän halvan orjan tyttären nainut on." Nyt äkin syttyin, sammuen vaaleus Vavahti ruhtinattaren kasvoilla, Kuin ukon nuolen kauhea heijastus, Ja hän nyt huoltaan hilliten virkkoi noin: "Oi Dmitrini, sun kostolles virvoitus Jos on sun veljes onnettomuudesta, Huoleton ole, loppuva onnens' on.

Eipä tottakaan! Se linnan pihaan, Dmitrini, seisahtuu. Suloinen hämmästys, mutta särkevä, Löi linnan haltiattaren sydäntä. Iloisna tok' hän ylhäistä vierastaan Ehätteleepi vastahan ottamaan Ja kiirein joutuu hän heti porstuaan. Kas, tuossa tsaari on jaloudessaan! Kas, minkä äiti nyt näki! Poikaansa Hän näki kuinka tsaari nyt syleili Ja häntä suulle, otsalle suuteli.