United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan en tieä miehen mieltä, Tunne toisen arveloita, Puhu en paljo paikastani, Ala en nimeä anna. Paavon viinaan meneväisyydestä oli kyllä vanhalla äidillänsäkin surua, vaikka muuten vielä vanhoillaanki kiitti Paavon hyväksi lapseksi, jolta elinkautenaan ei ollut pahaa sanaa vastaansa kuullut.
On jo virttä neuomatta, Sekä saamatta sanoja; Kyllä huoli virttä tuopi, Kaiho kantavi sanoja, Mure muita lausehia, Mieliala arveloita." Kuinka ovatki ystäviä toinen toisellensa surullinen mieli ja laulu, siitä lausutaan monessa muussaki kohti vanhoissa runolauluissa, esimerkiksi seuraavillaki sanoilla: Kuka kuuli laulavani, Luuli olutta juoneheni, Taaria tavanneheni.
Saman sanoivat jo vanhuudestaki, taikka: Kyllä huoli virttä tuopi, Mure virttä muistuttavi, Kaiho kantavi sanoja, Mielalaset arveloita. Laulan hoikka huolissani, Ikävissäni ilotsen, Panen pakko päivissäni, Jott' on iltani kuluisi, Aamuni alimenisi, Huopeneisi huomeneni. Ja sanotaanpa sanalaskunki tavoin: luotu on lintu lentämähän, huolellinen laulamahan.
Kuules eukko, kuin nyt laulan, Kuules akka, kuin sanelen: Tuo nyt jälle rätsinäni, Palahuta paitavaate, Työnnä pois punaiset langat, Siirrytä sinikeräset On jo virttä neuomatta, Saamatta sanoja kyllin; Kyllä huoli virttä tuopi, Mure virttä muistuttavi, Kaiho kantavi sanoja, Mielalani arveloita. Erotus jauhinkivillä.