Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Noin hän siis istuisi yksin yönutussa pöytänsä ääressä kirjoitellen iltamyöhällä kokoon yhtä markkaa, jolla sitten ostaisi kahvinaulan tai ehkä kultalankaa serkun keinutuolinmattoon... Ei enää vailla muuta kuin olisi yömyssy ja paksusankaiset silmälasit! ... Niin, hän oli jo varmaankin käynyt yli rajan, oli varmaankin... Huih, kun vilusti ja värisytti! Yö olikin niin kamalan kolkko ja kylmä...
Hänen vanha emäntäpiikansa, joka muutama minuuti sitte oli nähnyt hänen yönutussa, katseli nyt häntä suurin silmin, mutta ei uskaltanut sanoa sanaakaan, ennen kun Petrovitsch häntä ensiksi puhuttelisi. Nojaten kultanuppiseen keppiinsä, jonka toisessa päässä oli terävä kisko, lähti Petrovitsch sitte kävelemään kylän kautta ja meni kuin menikin vuorta ylöspäin.
Nostaen lamppua astui hän muutamia portaita alemmaksi ja huomasi silloin myöskin isänsä, joka seisoi paljain päin ja yönutussa kumartuneena naisen yli, joka oli polvillaan portailla ja riippui kiinni käsipuissa. Kuin vanha Holt kohotti päätään ja huomasi poikansa, pääsi häneltä kumea, ähisevä huuto. Hän väistyi takaperin portaita alas kuin kauheata näkyä.
Kotoni näin edessäni, näin sen lapsuuteni ajoilta, joilta yleisen hämärän joukosta aina jokin selvempi tuokiokuva puikahti esiin. Oltiin kotipihalla eräänä hiljaisena aamuhetkenä kesällä. Isävainaja istui avarassa yönutussa portailla ja veteli savuja pitkävartisesta piipusta.
Hän ei ollut virunut kauvan, kuin hän kuuli ovea avattavan, askelia käytävästä ja kohta sen jälkeen Pietarin äänen. Ovi avattiin sen jälkeen nopeasti, ja Pietari tuli sisään yönutussa, alushousuissa ja sukkasillaan. Uni ei ollut vielä oikein hänestä lähtenyt; hänen kasvoissaan oli omituinen sekaannus unisuutta ja kauhistusta, että Knut ei voinut olla hymyilemättä.
Koko hänen pukunsa oli hänen työhuoneessakin ollessaan mitä suurimmalla huolella hoidettu ja erinomaisen aistikas; kirjaellussa sinisessä yönutussa ja mustissa alusvaatteissa ei näkynyt pienintäkään tahraa eikä ryppyä; hienot silkkisukat peittivät pohkeita, joissa ei ollut moitteen sijaa, ja jalat oli pistetty ylen hienoihin samettitohveleihin.
Niissä vuosissa oli Aino. Hän käherteli salaa tukkaansa kiharoita otsalle ja ohimoille, että ne tekisivät runollisen vaikutuksen, käveli kadulla vakavana ja arvokkaana, jottei häntä suinkaan luultaisi koulutytöksi ja illoilla hän istui myöhään yönutussa ylhäällä ja luki ajattelevaisena Heinen runoja, viivasi sieltä täältä jonkin säkeen, jossa hänestä oli sattuvasti kuvattu elämän suurta kysymystä, ja mietti syväaatteista ongelmaa kauan, kunnes nukahti.
Hän oli valkosessa väljässä yönutussa yhtä kaunis, mutta ei yhtään enää välittänyt olla hieno, sittenkuin kapteeni tiesi mikä hän oli. Jospa minä ottaisin sinut, niinkauan kuin Hinkki on merillä, sanoi kapteeni, valmiina Hinkin tähden lyömään rikki kaiken tulevaisuutensa.
Vanha pormestari oli vast'ikään tullut saunastansa. Pitkäliepeisessä yönutussa hän istui kamarissaan nyt, kauniina kesä-iltana, ja keinueli tuolissansa. Hän oli niitä vanhan aikuisia hyviä pikku kaupungin pormestareita, jotka yhä harvemmiksi ja harvemmiksi käyvät nykyisessä maailmassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät