Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
Lahvartin Risto työskenteli uutterasti suojiensa siivoilemista ja sisustamista; mutta Wellin talossa oli kaikki samalla kannalla, millä se jo isän ja isänisän aikoina oli ollut. Pirtin vieressä, jota myöskin riihenä käytettiin, oli sielläkin, tavallisuuden mukaan, toinen suoja eli kamari, mutta se oli siinä kunnossa, että sitä paremmin sopi sianläätiksi kuin ihmisasunnoksi sanoa.
Leena on uuttera työntekijä ja sivistyksessä sinun vertaisesi, mutta pelkään minäkin että vanhemmat tulevat sitä tuumaa kaikin voimin vastustamaan, ja missä vanhempien siunaus puuttuu, siinä ei ole onnellista avio-elämää. Metsänvartijan Leenaa vastaan ei ole minulla mitään sanomista, sopiihan sinun onneasi koettaa mutta kuinka Wellin Tahvon käy?
Antti ja hänen vaimonsa, kuten myöskin Tommi ja hänen vaimonsa, pitivät tässä kohden yhtä mieltä, ja nuori Tahvo veti kyllä siipiänsä Leenan ympäri ja sanoi häntä morsiameksensa. Wellin Antti oli pappilan muonamies; talosta ei maksettu paljon veroa, eikä isäntää ajettu talosta pois, mikä siis hätänä?
"Sitä en vielä jaksa tehdä," sanoi Risto, "mutta jos Jumala sallii minun pysyä terveenä, tahdon talon ostaa niin pian kuin voin". Risto läksi kotiin; välikirja oli kyllä kova, mutta Jumalan avulla aikoi hän kuitenkin koettaa onneansa. Jättäkäämme hänet nyt rahankeräämisen toimeen ja luokaamme silmämme hetkeksi toisaallepäin. Kuuden virstan päässä eteläänpäin Lahvartin talosta oli Wellin talo.
Tiellä rupesi hän minua varoittamalla varoittamaan mielimästä Wellin Tahvolle, joka viime suvella oli useasti käynyt heidän luonansa ja luvannut ottaa Elinan vaimoksensa; häntä oli Elina lujasti uskonutkin, ja nyt hän on onneton ihminen."
Ennen joulua pitivät Wellin isäntä, emäntä ja poika perheneuvottelua naimisasiasta. Päätökseksi tuli: Tahvon tuli viimeisenä pyhäpäivänä käydä varsinaisesti kosimassa ja neljän viikon kuluttua olivat häät vietettävät. Tahvon tuli ensi aluksi jäädä metsänvartijan taloon ja suveksi, ennenkuin kesätyöt alkoivat, muuttaa vaimoineen Wellin taloon.
Puhtaus ja siivo olivat siellä tuntemattomia vieraita, ja vanha kuten nuorikin Welli piti niitä, jotka heitä puhtaammin asuivat, Saksalaisina. Talonpoika, virolainen talonpoika, ei voi puhtaasti asua, vaan elukoitten tavalla, se oli Wellin mielestä vastustamaton totuus. Piha oli yhtä likainen ja siivoton.
Maidonhoidosta emme huoli tässä paljon puhua, mainittakoon vaan, että kun Wellin emäntä vei voita kaupunkiin, oli se tavallisesti rattaanvoiteen kaltaista, ja kärpäsien, torakkojen ja lutikoitten osaset siinä täyttivät myöskin painonsa, ja emäntä puolusteli itseänsä sanomalla että ruhaa varmaankin oli tiellä vankkureista tahi re'estä tunkeunut astiaan.
Tahvo joutui vaimonsa kuoltua yhä enemmän oikealta tieltä, ja oli muutaman vuoden kuluttua täydellinen juomari kulkulainen; ja viinankuoloon hän viimein kuolikin, sillä eräänä kylmänä talvipäivänä löydettiin hän kuolleena aidan vierestä. Siihen loppui Wellin Antin suku, ja kun Antti ja hänen vaimonsa silmänsä ummistivat, jakoivat likimmäiset sukulaiset riidellen ja kiistellen heidän omaisuutensa.
Tuota säveltä lauloin minäkin kerran, mutta nyt kiitän Jumalata siitä, että olen metsänvartijan emäntä. Meillä on leipää ja särvintä kylläksi, ompa myöskin joku kopeikka ollut talossa, ja tullee varmaankin lisää, jos Jumala siunauksensa antaa, ja yksi on myöskin Wellin talon laita.
Päivän Sana
Muut Etsivät