Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja houraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät wahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu ja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana, sillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa. 3 Luku. Raskaista ja lapsensynnyttäjistä. Synnyttäjistä yhteisesti.
"Häh ... kuinka...? Eihän minua mikään waiwaa", sanoi Heikki ikäänkuin hawahtuen. "Olethan niin hajamielinen, että oikein kammottaa." "Niin ... tosiaankin. Olen miettinyt mitenkä saisin kyläläisilleni waloa, jonka tarpeessa tunnen heidän olewan, mutta en ole keksinyt mitään pätewää keinoa", selitti Heikki. "Et mitään keinoa?" "En."
Kelloihin mentiin toisen lukollisen pienen owen kautta; tuo owi oli jossakin syrjäkomerossa, jonka tähden siinä oli aina puolihämärä, komeroon kun ei tullut waloa mistään akkunasta. Suntio awasi owen, meni owenpieleen seisomaan ja pani kätensä owen eteen poikittain, pidellen toisesta pieluksesta lujasti kiinni.
Itsekin harjoittiwat he ahkerasti tuota kauppaa ja kaikkia paikkakuntalaisiaan, joita paljo käwi kaupungissa, kehoittiwat he myös siihen. Mummolle tuli nyt hywät ajat. Hän iloitsi niinkuin lapsi ja usein hän korjasi runsaan päiwärahan pikku kaupallaan. Sydämestään kiitteli hän noita maalais=ystäwiään, jotka oliwat luoneet waloa ja toiwoa hänen ja hänen poikansa synkkään elämään.
Raaka tietämättömyys ja wäkiwalta, rikkauden warjossa, ohjasi nurinpuolin asioita, wieläpä wallan tärkeitäkin, eikä järjellisellä puheella ollut mitään sijaa. Erittäinkin tunsi hän kuinka paljon heidän kyläläiset oliwat takapajulla muihin werraten ja eipä kummakaan, kun ei heillä ollut mitään waloa saatawissa.
Näistä he saiwat monta iloa ja huwitusta, heidän muutoin niin yksinäisessä elämässään. Kun he itsekin oliwat lukemisensa kautta saaneet jo wähän waloa ja sen kautta kohonneet ymmärryksessä edelle monta muuta kansalaista, mietti Heikki miettimistään, kuinka hän saisi lewitetyksi waloa kansalaisiinsa ja etenkin omaan kyläänsä. Heidän kylässä warsinkin huomasi hän wallitsewan suuren pimeyden.
Kun Tiitus ei päässyt sisälle tuolla ennen kerrotulla pienellä kepposella, rupesi hän miettimään muita keinoja. Aiwan räystään alla tapulin seinässä oli pieni aukko, jossa ei ollut lasia eikä mitään. Luultawasti se oli sentähden laitettu, että wähänkään tulisi waloa kelloon wiewille rappusille. Tämä oli heti pistänyt Tiituksen silmään.
Aina ei ollut koskaan ennen semmoista kuullut hänen suustansa; hän hyrähti itkemään, mutta nuot kyyneleet eiwät olleet sortuneen elämän, waan lujan toiwon kyyneleitä. Ne nousiwat sydämestä, joka oli niin monen ja pitkän synkeyden perästä saanut kipinän waloa tuntea.
Mutta kun kaikki toiwo oli kadonnut, synkistyi hänen elämänsä auttamattomiin asti, sillä ei mikään woima woinut siihen enään luoda waloa, lämpöä ja uutta elämää. Tuossa eläwältä kuolleessa tilassa ei hän kyennyt paljon mitään toimimaan. Ainoana työnä oli hänellä kirjoittaminen, sillä hän koetti epätoiwon ponnistuksilla jatkaa kerran alkamaansa kirjallista työtä.
Lopuksi jakoi waimoni heille kaikki makeiset. Kun ilo oli loppunut ja lapset saatetut kotiinsa, istuimme kahden kahtostaan salissa. Tuo onnistunut joulukuusi ja sen ympärillä laatimamme ilo oli meidänkin sydämiimme luonut semmoista iloa ja waloa, että en luule koskaan ennen semmoista tunteneemme.
Päivän Sana
Muut Etsivät