Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025


Tämän itsekin hywin kyllä tiedätte, sillä niinhän sitä kotonakin..., sanoi Pekka mielestämme nyt kylläkin wirkawaltaisesti. Mikäpä muu neuwona oli kuin totteleminen ja me aloimme panna waatteita yllemme Pekan autellessa. Ulos päätämme wängeimme taasen tuon korkean kuorman päälle ja aloimme mennä körötellä.

Hän puki waatteita ylleen ja oli raittiin näköinen. Hän näytti mieliwän tulla saliin, jonkatähden minä wetäysin pois, ett'ei hän huomaisi häntä pidettäwän silmällä. Hän tulikin pian ulos ja terwehti minua. "Kuinka nyt woitte?" kysyin minä häneltä. "Jumalan kiitos, olen nukkunut pitkäksi ajaksi ja sydäntäni on helpottanut", sanoi hän. "Jumala on siis kuullut teidän ja meidänkin rukouksemme?"

"En maar, minulla on paljon waatteita yllä, täytyy wielä wähän warttoa, jos joku wielä jotakin tarwitseisi", tuumaili mummo niin iloisena ja tyytywäisenä, ikäänkuin olisi ollut kaikkein kaunein ilma mitä milloinkaan on ollut. Matkatowerit lähtiwät wuowaamaan majataloansa kohden.

Halwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas nostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan suoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta ottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua annetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia.

"Hywä Jumala", huudahti poika kontin nähtyänsä, sillä hän oiwalsi heti paikalla asian. Kummallekin meistä tuli nyt selwäksi, ett'ei itse Annakaan mahtanut olla kaukana kontistansa. Minä kannoin kontin tien paikalle ja palasin jälleen tutkimaan kinosta. Wähän etsimisen perästä tuli lumen alta näköisälle repaleisia waatteita ja pian niiden omistajakin!

Ne kaikki seikat yhteensä tekiwät, että Rönkkölä näytti ikäänkuin jonkunmoiselta linnoitukselta. Talossa oli monta aittaa. Useimmat oliwat wiljaa täynnä ja itsekunkin wuoden sato niissä sijoiteltu eri paikkoihin ja laareihin; toisissa aitoissa säilytettiin waatteita ja muuta tawaraa, waan olipa joukossa eräs semmoinenkin, joka ei sisältänyt mitään muuta kuin kiskotuita petäjän kuoria.

Jälkimäiset käyttiwät soutamista awuksensa suwanteissa, jonka wuoksi he yhä alkoiwat saawuttaa. Sen hawaitsi Pentti. Hän siwalsi kengät pois jaloistaan ja wähensi päältänsä muitakin waatteita. Sitten annatti hän Ingalla nuoran wenheen pohjalta, jolla wiholliset oliwat hänet köyttäneet. Sen sitoi hän kiireesti wyötäisillensä, heittäen siihen sylen pituisen irtaimen pään.

Siellä pulikoitsin sen lyhyttä, tämän pitkää, aiwan niinkuin itseni halutti. Wihdoin nousin maalle ja rupesin pukemaan waatteita päälleni. En ollut wielä päässyt täysiin pukineisiini, kun kuulin, että karjalla on joku hätä. Kello roikkasi, että korpi kajahteli, ja elikot mylwiwät oudoilla äänillä. Tuon kaiken kuultuani, juoksi heti mieleeni, että nyt on karhu karjassa.

"No, mitäs minun emäntäni sanoo?" utasi isäntä wielä. "No, jos nuo eiwät sowi, niin ei sitten mikään. En kenelläkään luule noin siewiä waatteita olewan", wakuutti emäntä. "Niin minustakin rupeaa tuntumaan, waikka ne wähän ensinnä oudostiwat.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät