Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. marraskuuta 2025
Puolisot olivat sillä välin rientäneet Dromonin pojan Pauluksen päästäminä puoliksi täytetyn muurinaukon läpi ja löytäneet läheisestä Dianan lehdosta Vakiksen kahden hevosen kera. Puolisot nousivat Valladan selkään. Vapautettu ratsasti nopeasti edellä tässä kohdassa leveän joen rannalle. Vitiges nosti Rautgundiksen eteensä hevosen kaulalle. "Vaimoni! Sinun mukanasi menetin kaiken.
"Hän on vakooja." "Niin on, ystäväni", vastasi Vitiges hymyillen, "mutta hän on minun vakoojani. "Hän käy minun tieteni tuon tuostakin Roomassa. "Hän kertoo minulle kaikki, mitä siellä tapahtuu." "Mutta hänen tuomistaan tiedoista ei sinulla ole ollut mitään hyötyä. "Entä väärä sandaali?" "On todellakin uhrilahja, vaikkakin varkauden hyvitykseksi.
Enempää hän ei kyennyt sanomaan eikä tekemään, sillä hänen täytyi rientää torjumaan uutta, uhkaavinta vaaraa. Vitiges, joka puoleksi putosi, puoleksi hyppäsi kaatuvilta portailta, seisoi aivan muurin vieressä kivi- ja metallisateessa miettien uusia keinoja.
Taas meteli kiihtyi ja sisään tuleva joukko työnsi kuin vastustamaton hyökyaalto Cetheguksen kauas salin toiseen nurkkaan. Joukon etumaiset saapuivat aivan valtaistuimen ääreen. Nämä olivat Hildebrand, Vitiges, jättiläismäinen gootti, jota Cethegus ei tuntenut, ja heidän vieressään siitä ei ollut epäilystäkään herttuat Thulun, Ibba ja Pitza täysissä varusteissa, kolme komeata sotilasta.
Läsnäolijat olivat hämmästyksestä äänettöminä. "Mutta siihenhän on vain neljätoista päivää", sanoi lopuksi Cassiodorus. "Kuinka niin lyhyessä ajassa voi enää lähettää kutsuja kaikkialle." "Ne ovat jo lähetetyt. Hildebrand, vanha aseenkantajani, ja kreivi Vitiges ovat pitäneet niistä huolen." "Kuka on allekirjoittanut kutsut?" kysyi Amalasunta rohkaisten itsensä. "Minä yksin, rakas äiti.
Vanhuksen viittauksesta vedettiin sivuoven verhot syrjään, ja herttua Guntaris ja Hildebad astuivat sisään syvään kumartaen. "Mitä te tuotte? Rauhan vai sodan", kysyi Vitiges innokkaasti. "Sodan, sodan, kuningas Vitiges", huusivat molemmat yhtä aikaa. "Kuinka? Belisarius hylkää siis tarjoamani uhrauksen. Esitit kai hänelle ehdotukseni ystävällisesti ja vakuuttavasti."
Tämä aikoi mennä sisään taloonsa, mutta Vitiges käski vastustusta sietämättömällä äänellä hänen pysähtyä. "Mitä sinä minusta tahdot, naapuri Vitiges", sanoi hän arasti katsellen. Vitiges tarttui ohjaksiin ja pysähdytti hevosensa aivan naapurinsa viereen. Sitten hän ojensi nyrkkiin puristetun, kuparilla panssaroidun kätensä aivan toisen silmien eteen. "Naapuri Calpurnius", sanoi hän levollisesti.
Miehet jo varustivat leveää kilpeä, jolle hänet aiottiin nostaa, ja riensivät kukkulalle päin päästäkseen puristamaan hänen kättään. Melkein kärsimättöminä jo kaikuivat huudot: "Terve, kuningas Vitiges!" "Minä vaadin tätä sinulta verenvalasi nimessä! Aiotko pitää, vai rikkoa sen?" kysyi Hildebrand hiljaa. "Pitää", vastasi Vitiges ja ojentautui päättäväisenä pystyyn.
"Ilmoituksen kuninkaan sotajoukon saapumisesta pidin niinikään vanhuksen turhana peloitteluna, kunnes äkkiä vihollisen ratsumiehet Tarentumin kreivin, mustan Tejan johdolla ja huutaen: 'Eläköön, kuningas Vitiges' hyökkäsivät miesteni kimppuun, jotka ratsastelivat kaupungin eteläpuolella hakien kuivaa leiripaikkaa, ja ajoivat heidät kiivaan taistelun perästä pakosalle."
Kaikkialla Vitiges tapasi levottomia ryhmiä, lähdössä olevia joukkueita, kuuli uhkauksia ja haukkumasanoja, näki uhkaavia aseita. Millä hetkellä tahansa saattoi kautta leirin alkaa hirmuinen verilöyly.
Päivän Sana
Muut Etsivät