United States or Niue ? Vote for the TOP Country of the Week !


Anna ei tohtinut mennä ulos; jokainen taisi muka selvästi nähdä hänen päältänsä, mitä hän oli tehnyt, ja hän katui sitä nyt vilpittömästi, niin vakaisesti ollut hän ei sitä tarkoittanut. Tästedes kavahdan minä noin lupasi hän itseksensä joskuskaan tekemästä mitään senkaltaista; minä tahdon toivottaa koko mailmalle paljasta hyvää, myöskin äite Pentinpojalle.

Villiam ei ollut hänelle milloinkaan ollut niin rakas kuin nyt, kun hän nöyrästi ja vilpittömästi tunnusti virheensä. Ja hän rukoili palavasti, että Jumala saattaisi heidät molemmat oikealle tielle kuinka, sitä hän ei tiennyt, sen tuli Hänen viisaudessaan määrätä!

Hänen entiset toverinsa havaitsivat hänen muutoksensa, surkuttelivat häntä vilpittömästi, mutta alkoivat luopua hänestä, luullen hänen kovin puutteesen vajonneen ja täytyvän ruveta heiltä apua anomaan. Se ajatus, että rikkaus oli syynä koko hänen onnettomuuteensa, ei johtunut heille ensinkään mieleen.

Toisella heistä oli keväällä kudottu vielä aivan uusi hame, jonka rannun kauneutta he katselivat, pitäen kuitenkin silmällä, milloin joku katsahtaisi, jolloin he olivat vilpittömästi kuuntelevinansa toisten veisuuta. No eihän meidän pojat veisanneetkaan, sanoi Hemmo virren loputtua. Ei ollut kirjaa, puolustivat pojat.

Ei pienimmällä liikkeellä, ei sopertavimmalla sanallakaan hän olisi uskaltanut tuoda julki, mitä liikkui hänen mielessään. Niin suuresti hän tunsi tuota naista ihailevansa ja kunnioittavansa. Tämäkin oli oikeastaan uusi tunne hänelle. Uneksinut hän oli naisia ja rakastanut, himoinnut ja ylenkatsonut, vihannut ja vilpittömästi pitänyt heistä. Mutta kunnioittanut? Ei ketään.

Hän taisi nähdä heidät ikkunasta; olipa koko pieni joukko, joka sinne meni. Nyt kimahti kirkonkello, isoisän kello, tuuli toi äänen muassaan. Hän istui hetken hiljaa, mutta nousi äkkiä seisomaan. Nyt he varmaankin rukoilivat hänen edestään, rukoilisiko hän, joka rakasti häntä hellemmin kuin kaikki muut, heidän kanssaan uskaltaisiko hän? eikö hän voinut sitä vilpittömästi tehdä?

Reeta säesti emännän kertomusta aina siksi, että se hyvin vähällä vaivalla kallistui kaikille niille suunnille, joille sen oli tarvis kallistuakin. Viija siihen ei paljon puuttunut, hän ajatteli sinne jos tännekin päin. Hän kuuli että emäntä aivan vilpittömästi rakastaa häntä ja on kaiketi yhtä hyvä vaikka miten kauan.

Mitä muuttumiseen tulee, niin se minusta näyttää olevan muutos parempaan, hänen ulkonäköönsä, käytökseensä ja luonteesensa katsoen; tietysti en sanoisi tätä, jos en olisi vakuutettu siitä että puhuitte aivan vilpittömästi kun sanoitte että muka haavanne on parantunut.

Hän nosti ylös silmänsä ja vakuutti juhlallisesti, että hän antautuisi tähän toimeen innokkaasti ja vilpittömästi; ettei hän koskaan horjuisi siinä, ei koskaan viehättyisi siitä, ei koskaan luopuisi siitä, niin kauan kuin jotakin toivoa löytyi.

"Täti, minun täytyy vilpittömästi tunnustaa sinulle, että varani ovat sangen vähäiset", lausuin hänelle punastuen, mutta kuitenkin lujamielisesti: "Minä tahdon olla suora sinua kohtaan ja kertoa, mitä ei edes isäni tiedä; melkein kaikki talousrahat ansaitsen minä kirjoittamalla kukkien nimiä herra Claudiuksen siemenkoteloihin."