Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
näin kävi mun tään viime liekin eessä; sill' aikaa sanat soi: »Miks silmääs kiusaat näkemään täällä, mit' ei täällä ole? Ruumiini Maassa maata on ja pysyy keralla muiden siellä, sikskuin määrään lukumme nousee Luojan säätämähän. Täss' onnen luostarissa puvuin kaksin nuo valot kaks on vain, jotk' ylös nousi; vie viesti tämä teidän maailmaanne!»
Lähellä on tästä, Sun luonas käskin hänen käymähän. KILPI. En poiketa voi enää tekemästä Mä päätöksestäni. Ei päässyt hän Sentähden ole tänne. Tahtoisin Kernaasti häntä nähdä kuitenkin, Siis lähtekäämme! Luoksens' minut vie! Sun poikas kyllä kunnon poika lie? LAMPINEN. Se tietty on! Ja arvanethan sä, Ett' oli viesti sairaudestansa Minulle kova sanoma. KILPI. Hän on Siis sairas ollut?
"Peter Simon Halket," sanoi hän, "voitko kantaa sen painon?" Ja Peter sanoi: "Anna minulle työtä, että koettaisin." Oli hetken äänettömyys. Sitten vieras sanoi: "Peter Simon Halket, vie viesti Englantiin" Peter Halket sävähti "Mene tuon suuren kansan luo ja huuda voimakkaasti: 'Missä on se miekka, joka annettiin sinulle, että harjoittaisit sillä oikeutta ja jakaisit laupeutta?
Sen tähden päätimme että vast'edes ainoastaan muutamat harvat metsästäjät seuraisivat lukasheja, ja jos jotakin toivetta tulisi metsästyksestä niin hyvissä ajoin päivällä ja niin likellä kaupunkia, että metsästäjät ennättäisivät saapua paikalle, pitäisi viesti lähettää, vaan kiertäminen ja ajo tulisi kaikessa tapauksessa siekailematta toimittaa.
Eikö hänen äitinsä ole pesijätär täällä luonamme, ja eikö hänen isänsä ollut päiväpalkkalainen, joka teki työtä kahdesta shillingistä päivässä? Ja he nauraisivat ja pilkkaisivat minua. Ja totta puhuen, viesti on niin pitkä, etten oikein muista sitä. Anna minulle toinen työ." Ja vieras sanoi: "Vie viesti tämän maan miehille ja naisille.
"Lähetyshuone on tällä aikaa liekkien vallassa; ja Cetewayon soturit marssivat Dirksen'in uutisasunnolle!" Näin paljon oli pastori saanut suustaan lähteneeksi, ennenkuin jätti minut, ja, kuten jokainen helposti saattaa kuvailla, sellainen onneton viesti antoi sangen vähän tilaa muille ajatuksille.
OLIVIA. Herttuan lähettiläs, eikö niin? MARIA. En tiedä, neiti; se on kaunis nuori mies, mukana loistava seurue. OLIVIA. Kuka väestäni häntä siellä pidättää? MARIA. Herra Topias, sukulaisenne. OLIVIA. Toimita hänet pois sieltä, kuuletko; hän ei puhu muuta kuin hullutuksia. Hyi koko miestä! Jos viesti on herttuan, niin olen sairas tai kotoa poissa, kumpi hyvänsä, kun vaan pääsen heistä.
Saapuu vuosisatain yöstä joskus viesti miesten työstä, jotk' on olleet entisiä, sankareita mennehiä, urohia kansan kahden, kahdenpuolen Suomenlahden. Minkä teitte, varmaan pysyy. Kerran Eestin heimo kysyy, myöskin suku Suomen puolen: elänkö ma vaiko kuolen? Silloin tulee kansaa kaksi toisillensa tuttavaksi. Eikö riitä? Milloin saamme liittoon meidän kahden maamme?
Huone Nathanin talossa. RECHA ja DAJA. RECHA. Mitenkä, Daja, sanoi isäni? Ett' odottaa saan joka hetki häntä? Voi siitä luulla, että ilmestyy hän tuokiossa eikö niin? Mut ohi kuink' on jo monta hetkeä! Ah niin, ken mennehiä muistelee? Nyt elää ma tahdon hetkeä vain seuraavaa. Kai saapuu vihdoin se, mi hänet tuo. DAJA. Kirottu viesti sulttaanin!
"Suuri surusanoma on minulla tällä kertaa teille kerrottava, oikea onnettomuuden viesti! Meidän armollinen kuningattaremme eroaa hallituksesta, ja astuu alas isäinsä kunniakkaalta valta-istuimelta.
Päivän Sana
Muut Etsivät