Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Mutta nyt toinen kuppi, hyvät herrat, että saadaan tämä kahviserviisi pois ja sitten keitetään uutta suurella pannulla tuliaiseksi vieraillemme; sillä jos vaan ovat saaneet hevosia, niin kyllä ne ovat täällä varmaan puolen tunnin päästä. Vai mitä sanovat herrat? Toht. Tuskinpa.
Johannes tuli ovessa vastaan ja kun näki, että he tulivat, huusi sisälle ystävällisellä ja vähän luonnottoman reippaalla äänellä: Alina hoi, tuleppas nyt näyttämään vieraillemme pikku kotiamme. Mutta Alina ei vastannut eikä häntä näkynyt yhdessäkään niistä kolmesta huoneesta, joissa käytiin katsomassa. Ensimäinen huone oli sali, jonka suuruus vastasi jotenkin heidän entisen pappilansa eteistä.
"Oh, te ette tiedä, herra Henderson, mikä suosio, armo sille osoitetaan, jonka Ida-sisareni antaa esitellä itsellensä. Minä vakuutan, että se on kunnia, jota tuskin koskaan osoitetaan vieraillemme.
»Hm hm» yskiskeli hiljoilleen Nisse, joka samana aamuna oli pyyt torilta ostanut. »Mitä tuhannenmoista se Nisse siellä sanoo?» huusi majuri. »Oo, tuota, eihän mitään toki, ei kerrassaan mitään, rakas veljeni; tahdon vain kunnianarvoisille vieraillemme huomauttaa, että minä itse olen nämä etikkakurkut pannut säilytysastiaan.»
Olkaa tervetulleet, painakaat puuta ja riemuitkaat kanssamme! Oltta vieraillemme, piikaset! Me vietämme kasvate-tyttäreni, Kreetan, ja puusuutari Jaakon häitä. ESKO. Iloitse sinä, häähuone! Mutta älkäät uskokaa, isäntä, meitä tulleeksi tänne norkailemaan, ei, meillä on muita ja tärkeämpiä asioja. KARRI. Sen tiedän kyllä.
Kiitokset olivat tietysti yhtä sydämmelliset kuin antajain tarkoitukset, ja nyt seurasi tuo joka vuosi uudistuva kysymys: "Rakas Hedda, mitä meillä nyt on herttaisille vieraillemme tarjottavaa?" jolloin näiden mieliin aina johtui eikä siitä ollut kovinkaan pitkä aika kuin vanhemmat näistä vielä olivat lapsia mitä herkullisimmat mantelikie'ut, jommoisia ainoastaan tädit osasivat leipoa, sekä pienet, kummallisen näköiset lasit, jotka näyttivät ikäänkuin sadoista läpikuultavista jääpalasista kokoon pannuilta ja joissa makea kirsikkamarjaviini, punaisena loistaen, ikäänkuin tulta iski.
"Sitä minä suuresti epäilen", arveli Emma, "eipä ole niinikään helppoa muuttaa itseänsä muuksi, mutta rientäkäät nyt tytöt, että ehdimme alas suurukselle tekemään 'les honneurs', vieraillemme." "Leinolle, aivoit sanoa", keskeytti Eeli; "olihan oikein kauheata kuinka hän eilen liehi ja armasteli sinua, ja sinä sitten, sinä kiekailit niin, ett'en minä uskaltanut katsoakaan sinua.
Päivän Sana
Muut Etsivät