Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Mutta nyt, kun Paavo oli heidät pelastanut, ei heillä ollut halua kauemmin viipyä, ja jos eivät mielineet tulla Venäläisten piinattaviksi, eivät he myöskään kovin halukkaasti tahtoneet lähteä Suomen armeijaa seuraamaan ja sen kuormastoa kuljettamaan koko viisikymmentä peninkulmaa kodista, niinkuin usein tapahtui. Talonpojat antoivat Paavolle kättä ja katosivat sen jälkeen nopeasti metsään.

Toisessa yhteydessä, osottaessani kuinka Helsinki sodallisessa suhteessa todellisuudessa ilman vähintäkään epäilemistä, aivan ehdottomasti ja täydellisesti oli venäläisten vallassa, olen osottanut kuinka onnetonta sellaiseen tilaan joutuminen olisi ollut suomalaisten kannalta katsottuna, kuinka se olisi ollut samaa kuin joukottainen itsemurha.

Miksi ei saatu pelastaa kaupungin omaisuutta, jollei sentähden, että kaikki oli luovutettava valloittajille? Tiedät varsin hyvin, että se käsky annettiin siksi että sotamies vieläkin urhoollisemmin puolustaisi. Eipä! Vaan sentähden, että välit olisivat hyvät venäläisten kanssa ja että kaikki joutuisimme satimeen.

Ensi taistelunsa taisteli Löfving 1710 venäläisten seutua tuhotessa, ja kohta sen jälkeen erosi hän isännästään rientääksensä eteläiseen armeijaan. Siinä käytettiin häntä ensin katsastuskirjurina, mutta piankin häntä ruvettiin käyttämään partioretkillä, joissa kysyttiin neuvokkaisuutta ja rohkeutta.

Suomi, joka siihen asti oli ollut ruotsalaisten ja venäläisten aseiden alituisena temmellyspaikkana näytti nyt voivan iloita häiritsemättömästä rauhasta.

Kaksi viikkoa viime mainitun ottelun jälkeen M. yöllisessä kahakassa saman sillan vieressä haavoittui ja joutui Venäläisten vangiksi. Loppu-ikänsä rauhan jälkeen hän asui Joroisissa, missä kuoli 1826. Malm oli koko armeijan nerokkaimpia upseereja. Matkamiehen näky, ks. Ramsay.

Toinen Luku. Suomalaisten puolustus-neuvot ja Venäläisten päälle-karkaus Syyskuussa v. 1495. Suomenmaassa oli jo kauan aikaa aavistettu myrskyn tuloa ja ne miehet, jotka tälle maalle hyvää soivat, mutta varsinkin Turun jalo pispa, Maunu Särkilahdelta, olivat kovin tuskillaan tämän poloisen isänmaansa pelastuksesta. Tosin oli loppuvuodella 1487 rauha rakennettu Venäjän kanssa viideksi vuodeksi.

He olivat kaikki hyväntahtoisia kunnon miehiä, jotka tuntuivat rakastavan Suomea, sen kansaa ja oloja ja viihtyivät täällä hyvin. Hieman omituiselta tuntuu kuitenkin se soma seikka, että täällä palvelevain venäläisten mahtimiesten joukosta tuskin löytää yhtään venäläistä nimeä. Ehkä tuo kuitenkin oli vain sattuman leikkiä.

Antautukaa, teidän majesteettinne! sanoi Bertelsköld saksaksi. Vastustus on mahdotonta, ja teidän majesteettianne kohdellaan kaikella sillä kunnioituksella, joka teidän korkealle asemallenne kuuluu. Tsaari ei virkkanut mitään, mutta kamaripalvelija otti vastataksensa. Polvillesi, orja, puhuessasi kaikkien venäläisten itsevaltiaan kanssa! huusi hän.

Paavo yksinänsä pysyi pelästymättömänä. Hän käski renkein kohta heittää pois kaikki aseet ja kielsi heitä millään tavalla vastustusta tekemästä. Pappi oli samaa mieltä kuin Paavokin ja tarjoutui puhuttelemaan Venäläisten päällikköä. Vaaleina ja tuskasta vapisevina odottivat naiset kohtaloansa nöyryydellä ja kärsivällisyydellä.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät