Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Jonkunlaisella jännityksellä odotamme keisari Nikolain riemujuhlaa, jota vietetään hänen valtaistuimelle nousunsa viidentenäkolmatta vuosipäivänä. Venäläisten vankien keskuudessa liikkuu huhuja, että sinä päivänä annettaisiin jonkunlainen manifesti, johon muka sisältyisi amnestia erinäisille valtiollisille vangeille.
Siinä oli äskettäin ollut kehno kasakkain tupa, joka oli rakennettu erään hietakummun juurelle: sen seinissä oli jälkiä venäläisten kuulista, jotka joka päivä kiskoivat sälöjä sen seinistä ja nurkista. Nyt oli kuninkaan täytynyt siirtyä erääseen tyhjille jätettyyn läheiseen luostariin. Kuningas oli jotenkin kalpea.
Ette ymmärrä mitä teette, Maria Wasiljewna! Mutta vaikka hylkäätte onnenne, rukoilen Jumalaa teidän puolestanne. Olette olleet armelias venäläisten naisten pojille, hoitaneet minunkin Iivanaani, niin että hän jäi henkiin. Sentähden tahdon palkita teitä sillä, mitä minulla on. Ottakaa tämä, pyysi hän vetäen povestaan pienen vahakynttilän. Se on kirkossa siunattu pyhänä pääsiäisyönä.
Venäläisten voima oli noin 18,000 miestä ja 15 kanuunaa, ja heitä johtivat Apraksin, Bruce ja Birckholz; sotamiehet asuivat lumesta luoduissa kojuissa ja kärsivät paljon kovan pakkasen kourissa. Kenraali Lybecker oli neuvoskunnan käskystä peräytynyt Viipurista.
Maalle päästyä, lähdettiin astumaan; kolmantena päivänä päivällisen aikaan päästiin Jerusalmin edustalle. He asettuivat kaupungin ulkopuolelle, Venäläisten majataloon, jossa söivät päivällistä. Kun passit oli tarkastettu, läksi Tuomas toiviolaisvanhuksen seurassa käymään pyhillä paikoilla. Vapahtajan haudalle ei vielä kuitenkaan päästetty.
Mutta kun venäläinen kenraalikuvernööri, ruhtinas Obolenski, suomalaisten pyytämänä ja kapinallisten venäläisten sotamiesten pakottamana oli poistunut Helsingistä, näytti Venäjän valta tässä rajamaassa olevan lopussa. Venäjän yhteys Itä-Siperian ja Mandshurian kanssa oli Krasnojarskin ja Tshitan neuvostotasavaltojen kautta katkaistu.
Kaikki ensiksi tulleet ovat noita tavallisia punaisen ruskeita, jommoisia venäläisten maahan tuomina silloin tällöin Suomessakin tapaa. Mutta eräänä päivänä ällistyn kelpolailla, keksiessäni seinällä pöydän yläpuolella ihan lumivalkoisen russakan.
Esimerkittömillä vastuksilla raivasitte itsellenne tien ja Umgartschin kukkulalla sekä Mustalla vuorella kiilsivät Venäläisten painetit ja raskas venäläinen tykistö, jonka olkapäillänne sinne olitte raastaneet.
Rekatit nostivat myös purjeensa ja ampuivat pari kertaa tykeillä, jonka perästä kaikki venäläiset pakenivat rannalta. Saman kuun 20 päivään asti purjehdin minä Hankoniemen ja Ahvenanmaan välillä, mitään erinomaisempaa tapahtumatta. Kun aamulla 21 p. purjehdin Ekkeröhön päin, kerroin matkalla miehilleni, kuinka usein henkeni oli ollut vaarassa venäläisten kautta.
Venäläisten sinne rynnätessä kaatuivat ensimmäiset hänen raivokkaista iskuistaan, kunnes hän viimein, ylivoimalta voitettuna, vaipui alas veriselle kynnykselle. Samassa lensi rätisevä raketti Venäläisten patterista salmen ylitse ja putosi tuvan kattoon. Tiheä savupilvi peitti tämän kauhistavan kohtauksen ja kaikki talot seisoivat pian ilmitulessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät