United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Te olette omituinen mies, sanoi hän sitten. Vaaditte ehkä, että minä vapaaehtoisesti astuisin vankilaan? En, vastasi Johannes. Mutta olkaa vakuutettu, että minä ennemmin tai myöhemmin olen teidät sinne toimittava. Rabbing näkyi yhä ottavan asian yksinomaan humoristisesti. Säkkiäkös minä sillä aikaa pitelen? hän nauroi.

Koston vimma sytytti mielet. Vapaiksi jääneet toverit ryöstivät rahaa, murhasivat provokaattoreita ja muita porvareita. Ne raastettiin oikeuteen ja tuomittiin elinikäiseen vankilaan. Ja puoluesihteeri, vapaamielisimmän puolueen sihteeri kirjoitti lehteen: Pois varkaat ja provokaattorit puolueesta! Se oli suomalaistenkin kiitos siitä, että joukko huimapäitä oli mennyt Viaporiin.

Minä pyysin, kuten tavallisesti, luvan saada käydä vankilassa ja nyt ensi kerta kiellettiin, eivätkä liioin asianomaiset huolineet ilmottaa mitään syytä tähän kieltoon. Vaikka kysyin miten tahansa, en minä saanut muuta vastausta kuin: "Ei tänään". Naomin ehdotuksesta lähdimme vankilaan, jotta siellä ehkä saisimme pyydettyä selitystä.

Näin nolosti päättyi hänen viimeinen keskustelunsa vankilassa, se keskustelu, joka olisi pitänyt olla ensimäinen ja jota varten hän oli vankilaan tullutkin. Kun Heikki oli viety takasin, pyysi Helena vaan tirehtöriltä tiedon Heikin vapaaksipääsön päivästä ja pani sen muistiin voidakseen tavata häntä silloin vankilan edustalla.

Käsittämättömällä tavalla ne olivat kyökistä kadonneet ja minun piti väkisin syyllisenä veijarina oleman. Kaikki minun kieltoni eivät mitään auttaneet. Huoneenhaltian käskystä sain tusinan lyöntiä ja armollisen herra kreivin käskystä minut ajettiin pois linnasta uhkauksella että minua vankilaan lähetettäisiin, jos vielä joskus niille paikoille tulisin.

Hän katsoi nyt säälillä sitä vankielämää, jota nuo kalpeat laihakätiset pesijättäret etumaisissa huoneissa viettivät; muutamat heistä olivat jo keuhkotautisia, ja nähdessään heidän pesevän ja hierovan vaatteita 30:n asteen saippuahöyryssä, akkunat auki olipa talvi tahi kesä, häntä kauhistutti ajatella joutuvansa tämmöiseen vankilaan.

Poika ja hänen toverinsa olivat tunnustaneet heti rikoksensa ja pantiin molemmat vankilaan. Pojan toveri, viilari, oli jo vankilassa kuollut ja poikaa nyt tutkittiin yksin. Vanhat matot makasivat todiste-esineiden pöydällä.

Varustukseen teljettyjen joukossa oli kolme naista Lebedeva, Terentjeva ja Jakimova lapsensa kanssa. Puoliksi mädänneinä vietiin heidät Karin vankilaan, paitsi Terentjevaa, joka oli kadonnut tietämättömiin.

Samana päivänä, suoraan Maslennikofilta, ajoi Nehljudof vankilaan ja sinne tultuansa meni hänelle jo tuttuun tirehtöörin kortteeriin. Taaskin kuului samat pianon äänet kuin ensi kerrallakin, mutta nyt soitettiin rapsodian asemesta Clementin harjoitelmia, myöskin tavattoman voimakkaasti, selvästi ja nopeasti.

Toinen vartija, rakennuksen sisäpuolelta, koskettaen jokaista kädellään, samalla tavalla luki seuraavalle ovelle kulkevia, että ulospäästettäessä voisi verrata lukuja, niin ettei yksikään kävijöistä jäisi vankilaan eikä yksikään vangituista pääsisi ulos.