Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. toukokuuta 2025


Olihan minulla tähän saakka ollut olevinaan jonkunlainen uskokin, se kaikkein ihmisten yhteinen, kaunis kylläkin ja turvallinen soudetaan suvisena sunnuntaiaamuna tyyntä salmea, ohi pappilan, kirkon rantaan, noustaan sen mäelle, tervehditään juhlavaatteisia tuttavia, pistetään ystävällistä kättä, kysytään kuulumisia, seisotaan katsomassa pappien tuloa lehtikujaa myöten ja heidän vieraitaan hienoja herrasväkiä kajahtaa urkujen ensi sävel mennään kirkkoon istumme ja veisaamme ja kuuntelemme pappia, tiedämme, mitä hän puhuu, vanhaa ja tuttua, mutta kuuntelemme kuitenkin mieli ylenee yhteisestä virrestä, käy hartaaksi rukouksista ja messuista ja heltyy ripistä ja on tyytyväinen vapauttavasta amenesta.

Kuule isä, etkö uskokin minun parantuvan pian, että minäkin saan olla sinun mukanasi? Ehkä, pieni poikaseni. Se minusta olisi reipasta, jos minäkin voisin kiivetä tuntureita. Hei vain, miten sievä ja soma sinä tänään olet, Eyolf! Niin, enkö olekin, täti? Oletpa kuin oletkin. Isänkö vuoksi olet saanut tuon uuden puvun päällesi? Niin, minä pyysin äidiltä.

"Oi, ystäväni, Jumala on laupias ... hän lievittää surusi... Sillä uskothan, Eugen, että Jumala on rakkaus, etkö uskokin?" "Säästä minua sellaisista kysymyksistä, Dora", vastasi Eugen katkerasti hymyillen, "anna anteeksi, en tarkoittanut pahaa, mutta nyt nyt ei mikään voi lohduttaa minua ... ehkä sitten myöhemmin..."

Päivän Sana

castellum

Muut Etsivät