Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. marraskuuta 2025
Mikä perspektiivi! Mitkä rohkeat, kansallisromantiset näköalat! Mikä sisällinen tuli mahtoi palaa siinä miehessä, joka täten uneksi uudesta-rakentavansa ainakin kirjallisessa suhteessa muinaisen Perman tarunomaista valta-asemaa!
»Sinä uneksit lapseni!» »Herranen aika, enhän minä uneksi», väitti Esteri ja puhellen vilkkaasti selitti: »Tämä on teidän työhuoneenne, minä olen tässä, minulla on uusi valkoinen pukuni, te olette siinä, teillä on aamuviitta päällänne. Näettehän nyt, etten uneksi?» »Sitten olet sairas. Oletko nukkunut koko yönä?» Esteri tapaili niinkuin tapaillaan sekavasta muistista.
Lempeä luonto oli muuttunut hänelle uneksi, melkein yhtä ihmeelliseksi kuin sekin, joka oli antanut hänelle omaksi kauniin tytön. Joskus tunsi Kukkelman olevansa suorastaan jonkinlainen keisari. Olihan hänellä nyt keisarinnansa. Mutta Nelma puuhailee hiljaa ja siivona... Odottelee Mimmiä, seurakseen... Aivan vielä ei Nelma ole aikonut täältä lähteä.
Anna istui tapansa mukaan tuvan ulkopuolella, katseli laskevata aurinkoa, ajatteli ja uneksi entiseen tapaansa eikä kukaan häntä häirinnyt, mutta vanha eukko ja sir Edward, kumpainenkin akkunastansa, pitivät tyttöä tarkalla silmällä, sillä tuo hänen laulunsa koskesta kuului niin kummalliselta ja voi siis hyvinkin tapahtua niin, että "hänelle pistäisi päähän jotakin," niin kuin eukko lausui, jos ei pidettäisi häntä silmällä.
Laagje valjasti kuusi parhainta poroaan pulkkien eteen, ja pani yhteen pulkkaan muutamia kauniita poron nahkoja, haikuutettuja poron kieliä ja rasvaluita, jotka hän aikoi myydä kauppiaalle tahi vaihtaa tavaroihin sekä makeisiin ja leikkikaluihin Lailalle. Tämä lapsi oli päivä päivältä käynyt hänelle yhä rakkaammaksi, ja hän uneksi jo kummallisia asioita sen tulevaisuuksia.
Vierto-tie rupesi hänen mielestänsä lainehtimaan ylös-alasin kuin valkoinen nauha; tähän lainehtivaan liikuntoon rupesi pian kangaskin, joka uneksi kuutamossa, ja sitten maat molemmin puolin tietä. Yht'äkkiä hän huomasi että hän itse istui nyykytellen päätään. Ethän sinä vaan nuku! kuului isän ääni. Ellen häpesi ja näki paljon vaivaa pitääkseen silmiä avoimina.
Ja mistä oli tämä lapsi, joksi hän kutsui itseänsä, tämä Petter sitte, joka jo viisi vuotta oli ollut luostarissa? Akselinpoika häälyi näissä ajatuksissa syvimmässä pimeydessä, mutta hänellä oli kuitenkin toivo ja luottamus. Hän ajatteli yksikseen jätettyä Signeänsä, uneksi olevansa hänen luonansa ja päätti kokonaan jättää onnensa Jumalan ja sen ystävällisen pojan käsiin.
Näin hän uneksi meille esiin Kalevalan. Näin hän uneksi Suomen kansalle menneisyyden. Mutta sehän oli suuren runoilijan unelma.
Mutta hän nukkui tähän aikaan päivästä viattomuuden unta ja uneksi kaikkien vaivainsa perästä milloin Kiinasta, milloin Azorien saarista.
Lasten leikit ja iloiset huvit, mitkä eivät muuta mieti kuin nykyistä hetkeä, eivät tyydyttäneet Anteroa ja sentähden ei häntä, joka ikäänsä nähden vielä oli lapsi, lapsien kanssa seurusteleminen miellyttänyt. Nuorukaisen intoisuus uneksi vielä hänessä, se ei vielä ollut herännyt hakemaan semmoisia huvia, joita nuorukainen, joka mieheksi on muuttumaisillaan, rakastaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät