Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025


"Sellaisessa luonteenlujuudessa annan mielelläni etusijan miehille", vastasi Regina täti, ja hänen äänensä jyrähteli yhä uhkaavampana; "sanasi eivät minusta ole paikallaan siinäkään suhteessa, että nyt oli puhe valtiopäiväkysymyksistä! Kun ajattelee, miten häikäilemättömän itsepäisesti..."

Mutta näissä tutkistelemisissa ja epäilyksissä oli mennyt taas yksi vuosi. Se meni yhä vielä filosofian kontolla, sillä olihan teologiakin vähän sinnepäin. Leipäkysymys vaan sukelsi esiin entistä uhkaavampana: kaksi vuotta olet sinä antanut mennä omiin mietteihisi, etkä ole tullut hituistakaan lähemmäksi Minua! Toisinaan tämä ajatus ihan vapisutti.

Ja vaikka olisi lehto kuinka lempeästi helottanut illan ruskossa ja solkikoivut lämpiminä kesäpäivinä kuinka onnellisina seisoneet, aina se oli synkkä ja musta ja murhemielinen. Kesällä peittyi se kyllä puoleksi lehvien taa, mutta kun lehdet karisivat ja talvi tuli, esiintyi se entistään uhkaavampana. Ja kuta enemmän minä elin, sitä enemmän näytti se minua uhkaavan.

Norine, joka seisoi siinä ja katseli häntä, tunsi äkkiä vastenmielisyyttä tuota poikaa kohtaan. Hänen sydäntänsä kouristi, aivankuin häntä olisi uhattu. Hän oli varmaankin joskus ennen nähnyt nuo kasvot, mutta hän ei muistanut milloin. Tuntui siltä kuin joku vanha vaara olisi palannut takaisin uhkaavampana kuin ennen ja kuin koko hänen elämänsä olisi vaarassa.

Henry alkoi ahmia, mutta kun oli tyydyttänyt ensi nälkänsä, ajatteli hän, että tuolla kaukana vuorella mahtoi nälkä osoittautua vielä uhkaavampana ja taipumattomampana. Hän kääntyi eversti Requennesin puoleen ja lausui: »Herra eversti, te olette lukeneet don Estevanin kirjeen. No niin, jos tahdotte pelastaa hänet ja ne, jotka ovat hänen seurassaan, kiiruhtaa aika jo lähtemään matkaan.

Mylady juoksi ovelle ja tempasi sen auki; kalpeampana ja vielä uhkaavampana kuin Athos, seisoi d'Artagnan kynnyksellä. Mylady vetäytyi takaisin ja kiljahti uudestaan. D'Artagnan, luullen hänellä olevan vielä mahdollisuuden päästä pakoon, ja peljäten että hän livistäisi heidän käsistänsä, veti pistoolin vyöltänsä. Mutta Athos kohotti kätensä.

Toisen kasakan luoti viilsi niin läheltä Kyöstin korvaa, että hän oli vähältä kaatua. Vastaukseksi sai kasakka suomalaisen luodin keskelle rintaansa. Hänen kuolinvuoteensa oli valkea lumi. Mutta vielä ei oltu vaarasta päästy. Päin vastoin se lähestyi yhä uhkaavampana, vanhan jääkärin muodossa.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät